tiistai 28. maaliskuuta 2017

Koulutuksesta toiseen sujuvasti siirtyillen


Uudistuksia, uudistuksia...


Maahanmuuttajien koulutuksen kenttä on vahvoissa uudituksen tuulissa. Nyt uudistetaan ammatillisen koulutuksen järjestämisen rakenteita ja pedagogiikkaa, kotoutumiskoulutuksen järjestämismuoto lyhyine lähiopetuspäivineen on uusi, aikuisten maahanmuuttajien perusopetus uudistuu alku- ja loppuvaiheiksi ja siihen sisällytetään myös luku- ja kirjoitustaidon opetus.

Olen saanut olla mukana miettimässä ja keskustelemassa monella foorumilla, miten ohjaus- ja koulutuspolut jatkossa on hyvä järjestää, jotta kotoutujan koulutuspolku olisi tavoitteiden mukaisesti lyhyt ja nopea Suomeen saapumisesta työelämään siirtymiseen. Kiinnostava teema, kohtuullisen kiperiäkin kysymyksiä. Kaikki ei ratkea Hiltonin puhujapöntössä patsastelemalla, mutta asia kerrallaan mennään eteenpäin.

Mahdollisuuksia ja uhkia


Opintopolkujen nopeuttamiseksi tavoitellaan sitä, että ammatillinen koulutus aloitetaan nykyistä nopeammin ja jo kielitaidon kehittymisen varhaisessa vaiheessa. Kun aiemmin kielitaitotasovaatimus ammatilliseen koulutukseen valittaessa oli taso B.1., on jatkossa OKM:n tavoite, että tuolle kielitaitotasolle päästään ammatillisen koulutuksen aikana ja taso saavutetaan siihen mennessä, kun siirrytään työelämään tutkinto suoritettuna. Samaan aikaan ammatillisen koulutuksen rahoitusta on leikattu rajusti, mikä näkyy opiskelijalle mm. paljon aiempaa vähempänä lähiopetuksena. Uudistuksessa on maahanmuuttajaopiskelijan näkökulmasta paljon hyvää: koulutus on aiempaa työelämälähtöisempää, henkilökohtaisempaa, joustavampaa mm. aloitusajankohtien ja tutkinnon osien yksi kerrallaan suorittamisen näkökulmasta sekä yksilöllisemmin kunkin tavoitteisiin ja aiemmin hankittuun osaamiseen vastaavaa.

Kotoutumiskoulutuksen resursseja vähennetään samassa prosessissa. Kun kotoutumiskoulutuksen kokonaisuus koostuu neljästä moduulista, järjestetään pääkaupunkiseudulla enää kahta alinta. Kanta-Hämeessä vielä osalla opiskelijoista on mahdollisuudet päästä myös moduuleihin 3 ja 4. Aiemmin kotoutumiskoulutus toteutettiin lähiopetuksena 35h/ viikko, nyt lähiopetusta on 20h viikossa ja loput on ohjattua itsenäistä muuta työskentelyä.

Kansantalouden näkökulmasta on viisasta tukea opiskelijoiden itseohjautuvuutta ja järjestää koulutus tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Monta haastetta on vielä mietittävänä: miten varmistaa tarvittava ohjaus ja tuki, kun resurssit vähenevät? Miten varmistaa kielitaidon riittävyys, kun valtakunnallisista kielitaitotestauksista luovutaan ja kielitaitotaso alenee? Miten varmistaa työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen tarvittava ohjaus?

Pääsin kertomaan oppilaitosnäkökulmasta ajatuksia näistä teemoista ja muutoksista Opetushallituksen Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -seminaariin. Palvelujärjestelmän rakentelussa arvostan tapaa, jossa OKM:n ja OPH:n asioita ja lainsäädäntöä valmistelevat virkamiehet kuuntelevat kentän ajatuksia. Sama valtionhallinnon toimintatapa on TEM:llä ja Ely:illä mm. Kotona Suomessa -kokonaisuudessa, jossa alueellisina pilotteina kehitämme malleja, joita sitten viedään toimintaohjeistukseksi. Näin on hyvä tehdä työtä ja työllä on vaikuttavuutta.

Mikä sitten Tavastiassa toimii?


Ylpeä olen omasta organisaatiostani ja tehdystä työstä. Viime syksynä päästiin tilanteeseen, jossa te-toimistossa oli työttömänä työnhakijana vain kuusi kotoutuja-asiakasta. Maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita on ammattiopistossa jo noin 13%, kun väestöstä heitä on alle 4%. Maahanmuuttajat myös keskeyttävät opintoja harvemmin kuin suomea äidinkielenään puhuvat.

Salaisuuksia on useita. Itse uskon suurimman syyn olevan johtamisessa. Monikulttuurisuus on osa Tavastian strategiaa, sitä edistetään suunnitelmallisesti monikulttuurisuusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Panostusta on ollut koordinointiresurssiin, kehittämishankkeisiin ja osaaviin opettajiin. Rohkeus ja asiakaslähtöisyys näkyivät etenkin syksyllä 2016, kun turvapaikanhakijoina tulleet alkoivat siirtyä koulujärjestelmään. Ryhmiä perustettiin nopealla aikataululla ja vastattiin koulutustarpeeseen niin aikuisten perusopetuksessa kuin kotoutumiskoulutuksessakin. On ollut lupa kokeilla ja kehittää uusia toimintamalleja niin hankkeissa kuin osaamisohjelmissakin. Tavastia on vetovoimainen oppilaitos ja hyvä niin. On helppo miettiä rakenneratkaisuja ja puhua hyvistä käytännöistä - ja haasteistakin - valtakunnallisesti, kun on Hämeenlinnan kaupunki haluaa olla Suomen paras kotouttaja, alueella nähdään maahanmuuttajat elinvoiman ja väestökehityksen voimavarana, kuntayhtymän johto kokee tehtävänä alueen työvoiman osaamistarpeisiin vastaamisen ja ammatillisen koulutuksen tarjoamisen kaikille sitä tarvitseville. On lupa kokeilla ja tehdä uudella tavalla. Niin se toimii myös tulevaisuudessa, vaikka niin monet asiat ovat auki.

Tavastian kampusalueelle on valmistumassa uusi rakennus sosiaali- ja terveysalan opetukseen. Ihan pian Hämeenlinnan keskustan lukiot siirtyvät G-rakennukseen. Kotoutumiskoulutus siirtyy Vanajaveden Opiston myötä myös samaan yhteisöön Jaakonkadulle. Ohjaus on entistäkin helpompaa, samoin opiskelijoiden ja opettajien siirtymät oppilaitostenkin välillä vaikka kesken työpäivän, kun ollaan kaikki yhdessä. Tätä kehitystä on kiva seurailla täältä K-rakennuksesta, Hallinto, metsän laidasta.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti