Uutta kohti kotouttamisessa - ohjausryhmä kokousti muutoksissa

Vastaanottokeskuksissa uutta ja paluuta aiempaan arkeen

Hyvä alku Hämeessä ESR-hankkeen ohjausryhmä kokoontui ystävänpäivänä 14.2. SPR:n Hämeen piirin Lammin vastaanottokeskuksessa. Suuria muutoksia Lammilla on tulossa, mutta hymyt herkässä ja ilmapiiri hyvä. Ohjausryhmän kokous ja käydyt keskustelut olivat kiinnostavia ja tulevaa kotouttamistyötä suuntaavia, asioita, joita kannattaa pohtia laajemminkin.

Lammin vastaanottokeskuksen alaisuudessa toimii Mainiemen yksikkö (josta talvinen kuva), jota ollaan Migrin päätöksellä ajamassa alas. Vastaanottokeskustoiminta Mainiemessä loppuu maaliskuussa, osa asukkaista on jo siirtynyt muualle. Lammilla hajautettu vastaanottotoiminta jatkuu samassa laajuudessa kuin ennen vuoden 2015 suurta maahanmuuttajien aaltoa. Moni myönteisen päätöksen saanut on siirtynyt asumaan kuntalaisena Hämeenlinnaan, osa myös muualle lähinnä Hämeen ELY-keskuksen alueelle. Myös kotimajoituksessa asuvien Lammin vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut, heitä on jonkin verran  myös kantakaupungissa. Päätösprosesseja on nopeutettu, edelleen aikaa vie negatiivisten päätösten jälkeen tehtävien valitusten käsittely oikeuslaitoksessa ja odottelu vastaanottokeskuksissa jatkuu. Kielteisistä päätöksistä pääsääntöisesti valitetaan, jos pelko palata on suuri. Niin sanottuja pakkokäännytyksiä toteutetaan hyvin vähän, vapaaehtoisen paluun keinoin lähtömaahansa palaa osa. Uusi problematiikka on syntymässä niin sanottujen paperittomien tilanteista, kun kaikki valitustiet on käytetty eikä palata lähtömaahan jostain syystä voi. Vastaanottokeskuksen palvelut loppuvat näiltä laittomasti maassa oleskelevilta ja vielä on kovin avoinna se, mitä sen jälkeen tapahtuu.

Maahanmuuttajan ääni kuului kokouksessa

Kokouksessa yksi vastaanottokeskuksen asukas oli kertomassa omasta kokemuksestaan. Hän on asunut Lammilla koko Suomessa oloaikansa eli puolitoista vuotta. Oli todella ilo kuulla, miten hyvää suomea hän oli vastaanottokeskuksen opintotoiminnassa oppinut, miten vahva tahto oli kouluttautua nopeasti ammattiin rakennusalalle ja työllistyä Suomeen. Kiitosta kotoutumisen tukemisesta saivat vastaanottokeskuksen suomen kielen opettajan lisäksi muu henkilökunta sekä koko lammilainen yhteisö, rasismia ei ole ja ihmiset auttavat. Lammin vastaanottokeskuksessa on monenlaista mielekästä toimintaa koko perheelle. Työkokeilukin kaupassa oli sujunut tekevältä mieheltä oikein hyvin. Mikä sitten oli vaikeaa? Suomalaisiin tutustuminen on vaikeaa ja tarvittaisiinkin lisää mahdollisuuksia luoda kontakteja suomalaisiin  vaikkapa jonkun järjestön toimintana tai kansalaisopiston kursseina. Niin ja kylmää Suomessa on.

Maakunnat tulevat - toimijat ja vastuut keskusteluttivat

Kokouksessa keskusteltiin maakuntauudistuksesta ja siihen liittyvästä kotoutumislain uudistuksesta. Kovin avoinna ovat vielä työn- ja vastuujaot uudessa maakuntamallissa. Valmistelutyötä tehdään monella tasolla ja odotellaan valtakunnantason linjauksia. Selvää tuntuisi olevan, että jatkossa vastuuta kotouttamisesta kantavat maakunnat, joilla on rahoitus toimintaan. Kiinnostavaa on, mitä tehtäviä jatkossa käytännössä hoitaa maakunta, mitä kunnat ja mitä yksityiset palveluntuottajat maakuntien rahoittamina. Varmaa on, että kotouttamisen kenttä monimuotoistuu ja toimijoita tulee lisää. Rakenteita muotoutuu lakivalmistelujen, sote-valmistelun ja maakuntahallinnon muotoutumisen myötä. Seurataan mielenkiinnolla!

 

 

Materiaaleja maahanmuuttajien opettamiseen ja itsenäisen oppimisen tukemiseen

Moni kysyy vinkkejä hyvistä www-sivuista maahanmuuttajien suomen kielen ja muiden kotoutumista tukevien sisältöjen opettamiseen. Yhtä polkua ei tässäkään ole. Pari vuotta sitten sain Opetushallituksessa käydä läpi suuren määrän mm. eri hankkeissa tuotettua digitaalista ja muuta www-sivuilta löytyvää opetusmateriaalia sekä arvioida niitä. Hurjan kiinnostavaa työtä muuten! Materiaaleja on todella paljon ja hyvin monenlaisia niin kielitaitotasoltaan, tekniseltä toteutukseltaan, pedagogiselta näkemykseltään kuin käytettävyydeltään. Yhtä hyvää ja kaikille toimivaa tuskin löytyy, moneen kannattaa tutustua ja löytää kullekin oppijalle itselleen sopivia tapoja oppia ja laajentaa kielitaitoaan itsenäisesti.

Historia taustoittaa

Tänään innostuin antamaan muutamia materiaalivinkkejä, koska Uudenmaan ELY-keskuksen Kotona Suomessa -hankekokonaisuuteen kuuluva Hyvinvointia rakentamassa - Suomen ja Virtasten vuosisata -video on juuri ilmestynyt. Video on toteutettu monilla kielillä ja kuvaa Virtasten suvun historian ja aikaansa kuvaavien valokuvien kautta Suomen kehittymistä hyvinvointivaltioksi reilussa sadassa vuodessa. Kannattaa katsoa! http://www.suomenvuosisata.fi/index.html. Itse ajattelen, että video on kerralla katsottuna melkoisen raskas ison tietomäärän vuoksi, mutta toimii varmasti hyvin opettajan kanssa paloiteltuna ja keskustellen. Hienoa on aitojen valokuvien tuoma realismi ja taustoitus siihen, mistä nykyinen Suomi on syntynyt ja millaisia vaiheita lähihistoriassa on ollut. Varmasti näiden sadan vuoden historian edes summittainen hahmottaminen auttaa ymmärtämään sitä Suomea, jossa nyt elämme.

Materiaaleja ammattialakohtaisen sanaston oppimiseen

Ammatillisessa koulutuksessa panostetaan reformin myötä yhä työelämä- ja ammattialakohtaisempiin sisältöihin. Ammatillisten opettajien työnkuvaan tulee koko ajan enemmän kielitietoisuuselementtejä, miten opettaa ammattiin ja alaan liittyvää fraseologiaa ja sanastoa samalla kuin ammattitaitovaatimuksia? Samaan aikaan suomen kielen opettajat pohtivat, miten eriyttää ja ammattialakohtaistaa opetusta palvelemaan kunkin tutkinnon ja ammatin kielitaitovaatimuksia. Iso ponnistus pulmaan vastaamiseen on Koti Suomessa -sivuston Työelämä -osio. https://www.kotisuomessa.fi/ . Sivustoa on tehty hyvin laajoissa hankkeissa ja monin tavoin. Materiaalia löytyy monentyyppistä niin vaikeustasoltaan, oppimistyyliltään kuin tekniseltä toteutukseltaankin. Hienoa on monipuolisuus ja monikanavaisuus, heikkoutena se, että mobiililaitteilla sivustoei toimi.

OPH:n koonnissa verkkomateriaaleista maahanmuuttajien opetukseen on hyviä vinkkejä. http://www.edu.fi/yleissivistava_koulutus/maahanmuuttajien_koulutus/verkkomateriaaleja_opetukseen. Materiaaleissa kannattaa ammattialakohtaisen sanaston oppimisen näkökulmasta tutustua eri alojen oppimisaihioihin, niiden avulla voi opiskella ammattiin liittyvää sanastoa ja fraseologiaa yksittäisistä sanoista lauseisiin ja kielen itsenäisempään tuottamiseen edeten. Mukavaa on materiaalien rakenne, jossa samoja sanoja kerrataan eri tasoilla niin, että sanasto aktivoituu tehtävien vaikeutuessa.

Kännykällä kieli haltuun

Teknisesti hyvin toimiva materiaali on Suomi taskussa, jossa on paljon arjessa selviytymistä tukevia videoita itsenäiseen kielen opiskeluun. Samalla tulee opittua arjen taitoja ja suomalaista tapakulttuuria vaikkapa uimahallissa tai kaupassa käymiseen liittyen. Materiaali sopii alkuvaiheen kotouttamiseen. http://suomitaskussa.eu/

Toimiva toimintamalli toimintaan!

Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto hyväksyi tämän viikon kokouksessaan Kansainvälistyvä Hämeenlinna Toiminatamallin maahanmuuttajien kotouttamiseksi vuosille 2016 – 2020. Yllä oleva kuva on toimintamallin sivulta 20. Kuten kehitysjohtaja Tarja Majuri esittelyssään toteaa, maahanmuuttajien määrä on vuodesta 2015 lähtien kasvanut merkittävästi. Hämeenlinna haluaa kasvaa kaupunkina, jossa eri maista tulevien kansalaisten kotoutuminen sujuu mahdollisimman hyvin ja jossa maahanmuuttajat integroituvat suomalaiseen yhteiskuntaan. Jotta tulevilla asukkailla kotoutumisprosessi olisi mahdollisimman onnistunut, tarvitaan siihen selkeä suunnitelma ja Hämeenlinnan toimintamalli. Nyt hyväksytty toimintamalli toimii myös kotoutumislain mukaisena kotouttamisohjelmana. Hyvä alku Hämeessä ESR-hankkeen kannalta toimintamalliprosessi oli loistava keino päästä mukaan linjaamaan ja suunnittelemaan sitä, miten kotouttaminen tulevaisuudessa Hämeenlinnassa järjestyy.

Mallin laadintaan osallistui kaupungin, valtion, elinkeinoelämän, oppilaitosten, kolmannen sektorin ja maahanmuuttajien edustajia. Työtä aloitettiin kuulemalla eri edustajien näkemyksiä sekä sähköisen kyselyn ja haastattelujen avulla. Oli mukava huomata, että haastatteluja kuultiin aidosti ja asiat päätyivät malliin.  Toimintamallin laatimista työstettiin kolmessa työpajassa, joissa kaikissa hankkeen toimijat olivat aktiivisesti mukana. Hankkeen projektipäällikkö osallistui myös keskustelevan ja aktiivisen ohjausryhmän työskentelyyn. Oli kiehtovaa olla samaan aikaan mukana valtakunnallisen kotouttamisen alkuvaiheen palvelurakenteen kehittämistyössä Uudenmaan Ely-keskuksen luotsaamana ja kotikaupungin toiminatamallin työstämisessä. Kiehtovia aikoja eletään kotouttamisen rakenteissa tulevien maakunta- ja sote-uudistusten myötä. Paljon muuttuu, paljon osataan ja paljon tulee tehdä entistäkin paremmin.

Hämeenlinnan kotouttamisen toimintamallin päämäärät ovat hallinnon sujuvoittaminen, asiakkaiden vaikutusmahdollisuudet ja kustannusvaikuttavuus. Toimintamallin tehtävänä on liittää eri toimialojen kotouttamisen palvelut toisiinsa verkostona. Toimintamallin toteutuksessa tulee vahvistaa yhteistyön rakenteita ja palvelualueiden välisiä palveluketjuja sekä moniammatillista osaamista. Tätä varten luodaan toimivia yhteistyön foorumeja, työkaluja ja tehostetaan viestintää. Nämä päämäärät ja tehtävät edistävät aivan samoja tavoitteita kuin Hyvä alku Hämeessä -hankekin. Näin kotouttamisen palvelujärjestelmä syntyy selkeän tavoitteen ja hyvän yhteistyön avulla.

Toimintamallissa nousee esiin se, että huomiota on kiinnitettävä myös siihen, että kaikki maahanmuuttajaryhmät pääsevät palvelujen piiriin, Hyvässä alussa keskitymme osuvasti myös tavoittamaan kohderyhmiä, jotka eivät pääsääntöisesti päädy virallisen kotouttamisjärjestelmän piiriin. On tulossa hyviä malleja ja materiaaleja ohjata suomen kielen kehittymistä vapaaehtoisvoimin kansalaisjärjestötoimintaympäristössä sekä toisaalta työpaikoilla kotoutumista tukien.

Toimintamalliin pääsee tutustumaan Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston 30.1. pidetyn kokouksen asialistalta. Blogin alussa on kuva toimintamallin sivulta 20, joka kuvaa toimintamallin tavoitteita, yhteistyötä ja ajatuksia siitä, miten Hämeenlinnan kotouttamistyö jatkossa toimii.

Kiinnostavaa on, miten rakenteet ja mallit sitten taas uudistuvat, siirtyvät ja rakentuvat uuden maakuntahallinnon aloitettua - kiehtovat on ajat kotouttamisen kehittelyssä.