torstai 21. tammikuuta 2016


Tulevan tuumintaa Lammin lämmössä

Tällä viikolla Hämeen Ely-keskuksen maahanmuuttoasiain toimikunta kokousti Lammilla SPR:n Hämeen piirin ylläpitämässä Mainiemen hätämajoitusyksikössä. Teemana oli turvapaikanhakijat ja ajankohtaiset turvapaikanhakukuulumiset. Samalla tutustuttiin Mainiemen toimintaan. Kiinnostavaa on, paljon tapahtuu joka päivä.

Koulutussopimus keinona kouluttautua ja työllistyä

Ministeriön kuulumisina kuultiin koulutussopimusajatuksesta maahanmuuttajien ja turvapaikan saavien kouluttautumis- ja työllistymisväylänä. Eilen Opetus- ja kulttuuriministeri tiedottikin asettaneensa selvityshenkilöt valmistelemaan ehdotuksen koulutussopimusmallin käyttöönotosta ammatillisessa koulutuksessa. Mallin tulisi soveltua myös maahanmuuttajien kotouttamiseen joustavana koulutuspolkuna työelämään. Koulutussopimuksella on voitava hankkia ja osoittaa sekä ammatillisten tutkintojen, niiden osien että ei-tutkintotavoitteisen koulutuksen edellyttämä osaaminen. Selvitystyö valmistuu helmikuun aikana, joten pian kuullaan, millaisia tavoitteita, sisältöjä, vastuita, työnjakoa, ohjausta ja rahoitusta tuohon suunnitellaan.

Turvapaikanhakijatilanteesta


Turvapaikanhakijoita saapui Suomeen viime vuonna noin 32 000. Ennakoidaan, että noin 10 000 heistä tulee tarvitsemaan kuntapaikan luvan saatuaan. Alkuvuonna tulijoita on ollut noin 50 päivässä, paine on nyt siirtynyt Suomen itärajalle ja tulijoiden lähtömaat ovat hyvin vaihtelevat. Venäjän suunnalla mahdollisia Suomeen tulijoita on paljon. Samoin väestöä liikkuu koko ajan Balkanin halki kohti pohjoista. Nyt mietitään Dublinin sopimuksen jatkoa, kun aidosti palauttaminen EU:n sisällä sinne, missä on tultu EU:n alueelle, ei ole mahdollista.

Pian ratkaistavia kysymyksiä meillä Suomessa on luvat saavien kuntapaikkojen järjestyminen, kotouttamisen rakenteet Suomeen jääville, kielteisen päätöksen saaneiden tilanne ja ratkaisut, kun palauttamisesta ei ole sopimuksia kaikkien maiden kanssa. Kiinnostavia aikoja elämme ja on tulossa. Hyvä alku Hämeessa (ESR) -hanke osui juuri ytimeen ajassa ja sisällöissä. Palvelurakenne kotouttamiseen nyt tarvitaan.


Mainiemen luonnon rauhaa


SPR:n Hämeen piiri ylläpitää kymmentä vastaanottokeskusta, Lammin vastaanottokeskuksen alaisuudessa toimivat myös Mainiemen hätämajoitusyksikkö ja Iittalan vastaanottokeskus.

Mainiemessä maisemat ovat upeat, Lammin keskustaan on kävelymatkaa nelisen kilometriä. Asukkaat laittavat itse ruokansa ja hankkivat tarvikkeet vastaanottorahallaan. Suomen kielen opetusta on tarjolla kolme tuntia viikossa, lisäksi asukkaat osallistuvat siivoamiseen ja heillä on käytössä liikuntatiloja. Mainiemen puitteet ovat väliaikaiseen asumiseen, tavoite on, että sieltä siirrytään kahdeksan viikon kierrolla vastaanottokeskuksiin. Mainiemen historia on värikäs, siellä on toiminut mm. kasarmi, velkavankila, päihdekuntoutuskeskus ja nyt siis turvapaikanhakijoiden hätämajoitusyksikkö.




















torstai 14. tammikuuta 2016

Hups, humanisti hupsahti hallintoon


Taivas selkenee sumun takaa. Toinen työviikko Hyvä alku Hämeessä (ESR)-hankkeen projektipäällikkönä menossa. Huomaan innostuvani itselleni oudoista asioista. Hallinto on kiehtovaa!

Olen päässyt pohtimaan ESR-ohjeistuksia asioista, joista en ole kuvitellut olevan ohjeita olemassakaan. Nyt osaan noudattaa jo monenlaisia koukeroita. Tiedän, että henkilötietolomake liikkuu kirjattuna kirjeenä kassakaappiin tai kulunvalvontatilassa olevaan lukittuun kaappiin kahdessa kirjekuoressa sisäkkäin. Ensimmäinen reaktio ohjeisiin perehtyessä oli normien purun vaatimus, mutta kyllä niissä jokaisessa tarkimmassakin ohjeessa vaan on joku oikea syy ja pykälä perusteena. Oikein on oikein toimia. Löydän itsestäni päviä päivältä enemmän nipottajaa. Loppuukohan oppiminen, kun tämä ei enää olekaan epämukavuusaluetta.

ESR-ohjeistusten lisäksi olen päässyt moneen muuhun hankkeen aloitukseen liittyvään hallinnolliseen prosessiin aitiopaikalle. Rekrytointiprosessit erilaisine virkaehtosopimuksineen eri oppilaitoksissa ovat kiehtova viidakko. Tänään upposin arkistonmuodostussuunnitelman uumeniin ja ruokatunti jäi vahingossa pitämättä, kun tuumin ja testailin innolla parasta kansiorakennetta sähköisesti arkistoitaville asiakirjoille. Palavereita pukkaa joka päivälle ja jokaisesta on naputeltu asialista ja muistio, joissa EU-liput liehuvat. Todella kiitollinen olen tässä opetellessani työkavereista, yhteistyökumppaneista ja rahoittajista, joilla on osaamista ja hermoja neuvoa.

Mikä ihme tässä kiehtoo?


Tykkään suunnitella ja rakentaa uutta. Perustusten tekeminen taloon on kivaa. Voi jo kuvitella seinien paikat ja tietää nurkkien olevan suorassa, kun ne itse vatupassilla tarkastaa. Lapioimista tarvitaan, että rakenteet kantaa.

Perustuksiin menee vielä hetki, mutta pikkuisen ajatukset ovat jo karanneet sinne konkreettiseen toimintaankin. Eilen piirreltiin kotoutujan koulutuspolkuja ja mietin, että taitaa syntyä prosessista 3D-malli, ei mahdu nämä laajat variaatiot ja visiot sähköiseksi prosessiksi tai ruutupaperille, edes rullalle väännettynä. Prosesseilla ja toiminnalla on aikaa kirkastua pari vuotta, joten selkeys ja yksinkertaisuus löytyvät kyllä. On hienoa kääntää ajatusta organisaatioiden prosesseista ihmisten omiin kotoutumisen prosesseihin.

Äärimmäisen kiinnostavia nämä kotoutumisen polut ovat. Kiinnostavia ovat eri toimijat ja niiden lähtökohdat toimintaan. Saman ihmisen kotoutumistarina voi näyttää niin kovin monelta riippuen siitä, katsotaanko työpaikan, koulutuksen, perheen, ystävien, sosiaali- ja terveyssektorin, harrastusten, kansalaisjärjestöjen tai ihmisen itsensä näkökulmasta. Poikkihallinnollisuus, erilaiset tavat lähestyä kotoutumista ja toimintakulttuurien rikkaus tuovat säröjä, jotka luovat kiehtovuuden problematiikkaan. Ajatella, saa työkseen ajatella!

Ja kas, huomasin yhteystietojeni löytyvän Tavastian nettisivuilta kohdasta Hallinto. Juu, sitä tämä on.

maanantai 11. tammikuuta 2016



Numeroiden kertomaa

Tänään olen Hyvä alku Hämeessä (ESR) -hankkeessa miettinyt numeroita komean kartanon kätköissä. Numerot kertovat paljon ja ovat lahjomattomia. Nämä numerot kertovat väestönkehityksestä ja maahanmuuton merkityksestä Hämeenlinnan seudulla. Karu fakta lienee, että jokainen seutu tarvitsee kasvua kehittyäkseen ja kasvaakseen. Ilman väestönkasvua on vaikea haaveilla talouden noususta tai palvelujen paranemisesta. 

Luin Linnan Kehitys Oy:n tilastoja Hämeenlinnan väestönkehityksestä tammi-marraskuussa 2015. Väestönlisäys vuonna 2015 oli vain 17 henkilöä, kun se vuonna 2014 oli vielä 178 ja vuonna 2013 jopa 272 henkilöä. Nettomuutto oli 74 henkilöä tappiolla tammi-marraskuussa 2015, kun vuosi aiemmin olimme 41 henkilöä plussalla ja edellisenä vuonna Hämeenlinnaan muutti 86 henkilöä enemmän kuin täältä pois. Hämeenlinnassa kuoli 68 henkilöä enemmän kuin syntyi. Lohduttomilta väestönkehitysluvuilta pelasti väestönkehityksen positiiviseksi nettomaahanmuutto, +159 henkilöä. Maahanmuuttajia tuli 270 ja maastamuuttajia lähti pois 111. 

Koko Kanta-Hämeen alueella kehitys on negatiivista: Väestö väheni 559 henkilöllä. Plussalla olivat vain Janakkala +27 henkilöä ja Hämeenlinna +17. Karuimmat luvut olivat Tammelassa, missä väki väheni 111 henkilöllä ja Forssassa, jossa asukkaiden määrä putosi 107 henkilöllä. Koko maan kehitys oli 14 372 henkilöä plussalla, josta Uudenmaan osuus oli 15 389 henkilöä, 

Mietityttää


Mietin, mitkä ovat ne keinot, joilla väestönkasvu saadaan nousuun. Hankkeen näkökulmasta keskeistä on, miten maahanmuuttajat hakeutuvat seutukunnalle ja miten he pysyvät täällä. Mietin, miten näihin tilastoihin tulee vaikuttamaan se, kun vastaanottokeskuksissa nyt odottaville turvapaikanhakijoille aletaan tehdä oleskelulupapäätöksiä ja osa heistä sijoittuu kuntiin. Mietin, millä keinoilla maahanmuuttajat saadaan pysymään Kanta-Hämeessä myös oleskeluluvan saatuaan. Mietin, kuinka paljon Uusimaa pystyy ihmisiä vastaanottamaan ja missä vaiheessa päästään muualla jo tuttuun ilmiöön, että suurimpien kasvukeskusten sijaan hakeudutaankin niiden liepeille. Loistava sijainti meillä on. 

Paras keino taitaa olla onnistuneet kotouttamisrakenteet: mahdollisuus työllistyä nopeasti, päästä joustavasti kielikoulutuksiin, päivittää ammatillista osaamistaan, saada näkyväksi muualla hankittu osaaminen, kiinnittyä yhteiskuntaan - tulla osaksi yhteisöä. Meidän kannattaa kotouttaa tulijat ja oleskeluluvan saajat laadukkaasti ja tehokkaasti, jotta elinvoimaa ja kasvua syntyy. 


perjantai 8. tammikuuta 2016

Hyvää alkua Hämeessä


Vuoden alkaessa aloitin projektipäällikkönä uudessa Hyvä alku Hämeessä (ESR) -hankkeessa. Ensimmäiset päivät ovat menneet ESR-hallinnon opiskeluun ja työtehtävien aikatauluttamiseen.

Hanketta rahoittavat Euroopan Sosiaalirahasto, Uudenmaan Ely-keskus, Hämeenlinnan kaupunki ja Koulutuskuntayhtymä Tavastia. Hanke alkoi vuoden 2016 alussa ja jatkuu tammikuun 2018 loppuun asti. Hanketta koordinoi Koulutuskuntayhtymä Tavastia, osatoteuttajina ovat Hämeenlinnan kaupunki, Hämeenlinnan seudun Setlementti ry. ja Suomen Akateemisten Naisten liiton Luetaan yhdessä -verkosto. Projektissa on toimijoita kaikista organisaatioista, seitsemän henkilön voimin työtä tehdään tulevat kaksi vuotta - osin toimijoiden rekrytoinnit ovat vielä menossa. Tavastian osalta minun ja projektisihteerin lisäksi toimivat projektisuunnittelijat Ammattiopisto Tavastiasta ja Vanajaveden Opistosta.

Mitä tavoitellaan?


Hankkeen tavoite on kehittää toimiva alueellinen palvelumalli, jossa kotoutumisen alkuvaiheessa olevat maahanmuuttajat saavat palveluja joustavasti, tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Hankkeessa kuvataan kotoutumisen alkuvaiheen prosessit ja palveluketjut alueen eri kotoutumisesta vastuussa oleville toimijoille. Samalla vähennetään eri organisaatioiden mahdollisesti päällekkäisiä toimintoja. Kotoutumistyö tehostuu ja sen laatu paranee, kun palveluketjut toimivat koordinoidusti. Kotoutumisen tehostuminen vahvistaa maahanmuuttajien siirtymistä työmarkkinoille ja heidän kiinnittymistään alueelle. Tehdään prosessi- ja verkostotyötä, vahvistetaan toimijoiden monikulttuurisuusosaamista koulutuksin ja mentoroinnein sekä kehitetään uusia kotoutumiskoulutusmalleja mm. työpaikoille suoraan työelämään tuleville ja vapaaehtoistyön avulla.

Mitä syntyy?


Hankkeen tuloksena syntyy kuntien, työhallinnon, koulutusorganisaatioiden, kolmannen sektorin ja maahanmuuttajien itsensä kehittämä alkuvaiheen kotoutumisen toimintamalli. Mallissa palvelujärjestelmän katvealueet ja päällekkäisyydet on poistettu, kotoutumisprosessin vastuut ja työnjaot ovat selkeät ja viestintä organisaatioiden välillä toimii tehokkaasti. Maahanmuuttajat toimivat aktiivisina kansalaisina ja omien palvelujensa kehittäjinä sekä tukevat toisiaan vapaaehtoistyön verkostoissa. Työelämä tunnistaa maahanmuuttajat kansainvälistymisen ja kasvun resurssina.

Kertoilen tässä blogissa hankkeesta ja sen etenemisestä tarkemmin.