perjantai 25. marraskuuta 2016

Ihmisten kanssa ja kumppanuudella


Kumppanuutta ja yhdessä tekemistä

Hyvä alku Hämeessä ESR -hanke järjesti 22.11. Kumppanuustalolla työpajan Tanja Tauron ja Tiina Alhaisen Malmöön ja Nagoyaan tehdyillä matkoilla nousseista ideoista kotouttamisen palvelujärjestelmään. Matkoista ja niiden annista oli meitä keskustelemassa 32 henkilöä, joissa oli niin maahanmuuttajia, heidän kanssaan vapaaehtoistyötä tekeviä, järjestöjen edustajia, kuntien toimijoita ja oppilaitosväkeä. Keskustelu oli vilkasta ja innostunutta. On selvästi halu tehdä yhdessä hyvää kotouttamista. 

Ruotsista jotakin Hämeenlinnan seutukunnalle?

Ruotsista käyttöön haluttaisiin mallia, jossa kotouttamistyötä rahoitetaan ikään kuin käänteisesti kilpailuttaen. Rahoittaja määrittää tavoitteet ja käytössä olevan rahasumman ja toteuttajat suunnittelevat toteutusvaihtoehdot tarjouksissaan. Näin saataisiin palveluntarjoajakenttää laajemmaksi ja käytännön toimijoiden ideoita toteutuksiin.

Vaikuttavana nähtiin myös ruotsalaisten asennoituminen maahanmuuttoon, muualta muuttavat nähtiin tärkeänä elinkeinoelämän resurssina ja Ruotsin suurempi maahanmuutto yhtenä isona erona Suomen ja Ruotsin väliseen taloustilanteen eroon. 

Yhteiskuntainfoihin ideoita

Työpajassa käytiin läpi Malmön tapoja järjestää yhteiskuntainfoja omalla kielellä alkuvaiheen kotoutujille. Samaa kehittämistyötä tehdään myös Hyvä alku Hämeessä -hankkeessa. Työpajassa mietittiin yhdessä, millaisia teemoja ja miten käsiteltyinä infoissa olisi hyvä olla: 

- terveyspalvelut
- asiointipisteet
- kirjastot
- asuminen
- opiskelumahdollisuudet
- verkostoituminen ja mahdollisuudet tutustua ihmisiin

Pohdittiin sopivia aikataulutuksia ja ryhmiin jakautumisia sekä eri tilanteisiin. Havaittiin, että erityyppisillä maahanmuuttajilla on hyvin erilaiset tukiverkot kotoutumiseen, vaikkapa kiintiöpakolaisten kohdalla ohjausta on paljon - vastaavasti perheen tai työn perässä tulleilla tukea saattaa saada erinomaisesti tai hyvin vähän. Mietittiin, mitä kannattaisi tehdä omakielisenä opastuksena, mitä tulkattuna. Puhuttiin, että opastusta kannattaa toteuttaa tutustumiskäynteinä. Nähtiin tärkeänä rajata annettava informaatio sopivan pieniin palasiin ja osata arvioida kuulijoista se, mistä asioiden kertomisessa pitää aloitta, jos kulttuuri ja toimintaympäristö on kovin erilainen. Puhuttiin siitä, miten paljon maahanmuuttajat auttavat toisiaan ilman minkään järjestöjen ja organisaatioiden tukea. Nähtiin, että vertaistuessakin rakenteista olisi etua. 

Maahanmuuttopolitiikka - mitä politiikkaa?

Kansainvälisen Metropolis-konferenssin näkemysten esittely herätti kiinnostavan keskustelun siitä, miten maahanmuutto ja maahanmuuttajat nähdään eri puolilla. Keskusteltiin Kaukoidän näkemyksistä, joissa maahanmuutto nähdään talouden toimenpiteenä. Rekrytoidaan ulkomaalaisia huippuosaajia ja teollisuuden työvoimaa, tärkeää ovat mm. opiskelijavaihdot ja turismi, Kun kansainvälinen talous ja ulkomaankauppa toimii, ei syty sotia tai tule konflikteja. Talouden kasvu luo turvallisuutta. 
Puhuttiin myös Kanadan mallista, jossa vastataan kestävyysvajepulmaan houkuttelemalla ja tuomalla ihmisiä maahan. Maahanmuutto nähdään tärkeänä niin elinkeinopolitiikan, työllisyyspolitiikan kuin väestöpolitiikankin näkökulmista. Kanadan mallissa osa pakolaisista tulee yksityisten sponsoreiden rahoittamina ja osa yhteiskunnan tuella. 

Nähtiin kiinnostavana erilaiset tavat suhtautua maahanmuuttajiin: Onko maahanmuuttaja tukia saava autettava? Vai onko hän talouselämän pelastaja ja elinkeinopolitiikan ratkaiseva kilpailuresurssi? Tai ehkä jotain muuta? Ihminen? Jokainen itsenään ja kulloisessakin tilanteessaan erilainen...
-       




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti