torstai 17. joulukuuta 2015

Luva-koulutus alkoi syksyllä Hämeenlinnan lyseon lukiossa


Tänä syksynä Lyseolla alkoi maahanmuuttajille ja vieraskielisille suunnattu lukiokoulutukseen valmentava koulutus Luva. Koulutuksen tavoite on valmentaa maahanmuuttajia niin, että lukuvuoden mittaisen koulutuksen jälkeen lukio-opinnot sujuvat suomen kielen taidon ja opiskeluvalmiuksien parannuttua. Kuntayhtymän lukioissa on opiskellut vuosittain noin 35 maahanmuuttajataustaista opiskelijaa ja Luvan myötä toivottavasti useampi ohjautuisi lukiopolulle. Luva-koulutuksessa aloitti syksyllä 11 opiskelijaa, joista 10 jatkaa innolla opintojaan. Opiskelusta suuri osa on suomi toisena kielenä -opintoja, lisäksi opiskellaan mm. englantia, matematiikkaa sekä reaaliaineiden valmiuksia. Opiskelu ohjaa lukion työskentelytapoihin ja suomalaiseen opiskelukulttuuriin. Opettaja ja opiskelijat ovat Luvasta innostuneita, paljon työtä opinnot teettävät. Koulutuskuntayhtymä Tavastian lukioissa vieraskielisten määrä on ollut hieman valtakunnallista keskiarvoa suurempi aiemminkin, mutta upeaa on, jos yhä useampi päätyy lukioon ja korkeakouluihin. Maahanmuuttajia tarvitaan yhteiskunnan kaikissa tehtävissä.

Luva-Tava yhteistyön rakentajana ja kehittämisen keinona


Luva-koulutusta valmisteltiin Opetushallituksen rahoittamassa Luva-Tava-hankkeessa. Hankkeen kiinnostavin asia oli löytää synergiaa siitä, että meillä on samassa kuntayhtymässä niin lukiot, ammatillinen koulutus kuin aikuisten maahanmuuttajien perusopetuskin. Ihan yksinkertaista yhteistyö  ei ole, kun oppilaitoksissa on erilaiset jaksojaot, oppituntirakenne, virkaehdot ja välimatkaakin pari kilometriä. Paljon hyvää yhteistyötä Luva-koulutuksen toteuttamiseen löydettiin: Luva-ryhmä on opiskellut osin Lyseon lisäksi ammattiopistolla, opettajaksi siirtyi ammattiopistolta aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksen opettaja, opiskelijat ovat osallistuneet ammattiopistolla opetukseen ja suorittaneet henkilökohtaisen suunnitelmansa mukaisesti lukio-opintojen ohessa aikuisten perusopetuksen kursseja. Yhteistyössä tahto ratkaisee. Yhteistyö yli oppilaitosrajojen hyödyttää kaikkia, ennen muuta opiskelijaa.

keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Maahanmuuttajat työelämään

Taloustilanteen myötä työllistyminen Suomessa on ollut vaikeaa jo pitkään. Monella maahanmuuttajalla työllistymistä hankaloittaa lisäksi puutteellinen kielitaito tai se, että ammatillinen osaaminen ei vastaa työelämän tarpeita. Maahanmuuttajat ovat hyvin moninainen ryhmä niin kielitaitonsa, työelämävalmiuksiensa kuin ammattitaitonsakin osalta. Työllistymisen tukeminen on tärkeää.

Joillakuilla työllistyminen onnistuu heti esimerkiksi työyhteisöihin, joissa työkieli on muu kuin suomi ja joissa ammattitaitovaatimukset ovat samat kuin lähtömaassa. Joillakuilla polku on hyvin pitkä ja mutkikas, jos kielitaito kehittyy hitaasti, koulutustausta on vähäinen eikä ole työelämässä hankittua osaamista mihinkään Suomessa relevantille alalle. Suurin osa maahanmuuttajista kuuluu ryhmiin näiden äärilaitojen välissä. Suurin osa tarvitsee ainakin jonkin verran suomen kielen taitoa, tietoa suomalaisesta työelämästä ja päivitystä ammatilliseen osaamiseensa.

Oppilaitosten rooli on suuri, olen iloinen siitä, miten monin tavoin maahanmuuttajia koulutusten keinoin tuetaan. Kotoutumiskoulutusta tehostetaan ja kehitetään työelämälähtöisemmäksi, osaamisperusteisuus tuo ammatillisessa koulutuksessa aiempaa paremmin näkyväksi muualla hankitun ammatillisen osaamisen, koulutuspolut muuttuvat yhä yksilöllisemmiksi, joustavammiksi ja työelämälähtöisemmiksi. Esimerkiksi oppilaitoksessa tapahtuvaa ja oppisopimuskoulutusta yhdistävät mallit sopisivat monelle maahanmuuttajalle. Suomen kielen opetus ja ammatilliset sisällöt integroituvat yhä tiiviimmin yhteen.
    

Työnantajien näkemyksiä työllistymiseen, kielitaidon merkitys korostuu vastauksissa

Vaikka maahanmuuttajalla on tahtoa työllistyä ja valmiudet työelämään, on päätösvalta työsopimuksen syntymisestä lopulta työnantajilla. Säälistä ja hyvästä tahdosta ei ketään palkata vaan maahanmuuttajat joutuvat samalle viivalle Suomessa syntyneiden kanssa rekrytointitilanteissa. Alakohtaiset erot ovat suuria, kun työvoimaa tarvitaan esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan ja puhdistuspalvelualan tehtävissä, on työllistyminen huomattavasti helpompaa kuin aloilla, joilla työttömiä työnhakijoita paikoista kisaamassa on paljon. Alavalintaa Suomeen muuttamisen jälkeen kannattaa harkita tarkasti omien toiveiden ohessa myös työllistymisnäkökulmasta, jos alanvaihto tai ammattiin kouluttautuminen on ajankohtaista aikuisena.

Ulkomaantaustaisten työllistymisestä Hämeenlinnan seudulla toteutettiin Osallisena Suomessa Hämeenlinnan Arttu-hankkeessa kyselytutkimuksena kartoitus, jonka tarkoituksena oli syventää tietoa Hämeenlinnan seudun työnantajien näkemyksistä ja tarpeista liittyen maahanmuuttajataustaisten työllistämiseen. Hämeen Ammattikorkeakoulun Business Point toteutti vuosien 2012–2013 vaihteessa Osallisena Suomessa (ARTTU) -hankkeen tilaaman kartoitustyön, jonka tavoitteena oli selvittää työnantajien näkemyksiä maahanmuuttajien työllistymisestä ulkomaalaistaustaisten työllistymisen edistämiseksi.

Tutkimuksessa haastateltiin viittätoista Hämeenlinnan seudun eri alojen yritystä. Näistä kymmenessä oli työskennellyt tai työskenteli edelleen ulkomaalaistaustainen työntekijä. Yleisesti tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että organisaatiot, joissa on työskennellyt ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, olivat erityisen tyytyväisiä näiden työpanokseen. Näissä yrityksissä ei myöskään nähty mitään ongelmia ulkomaalaistaustaisten rekrytoimisessa. He olivat kokeneet, että ulkomaantaustaiset maksoivat työllään ja motivaatiollaan takaisin mahdollisen ”ylimääräisen” vaivan rekrytoinnissa tai perehdyttämisessä. Yrityksillä, joilla ei ollut vielä kokemusta maahanmuuttajataustaisten rekrytoinnista, oli enemmän pelkoja. Eräässä yrityksessä epäiltiin ulkomaalaistaustaisen työntekijän karkoittavan asiakkaita, koska suomalaiset haluavat suomalaisten tekemää työtä ja palvelua. Kartoituksessa mukana olleiden työnantajien mielestä vain kielitaito nousi haasteeksi, ja se todettiin ainoaksi rekrytointia hankaloittavaksi tekijäksi.



tiistai 15. joulukuuta 2015

TUOVI -Tukea opintoihin vieraskielisille


Tuovi-hanke on Opetushallituksen rahoittama maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen kehittämisprojekti. Hankkeessa ovat olleet mukana Ammattiopisto Tavastia ja Hyria Koulutus. Nyt ollaan hankkeen raportointivaiheessa ja raporttia yhdessä projektin työntekijän kanssa tänään innostuneina yhdessä kirjoittaessa tuli halu jakaa Tuovissa tuumittua ja tehtyä muillekin.


Tavoite oli tukea maahanmuuttajien tasa-arvoista pääsyä ammatilliseen koulutukseen


Tavastiassa tiedotusta on parannettu ottamalla maahanmuuttajataustaiset huomioon mm. nettisivuja ja Intranetia uudistettaessa, monikulttuurisuudesta on nyt oma alasivunsa Intranetissä. Ohjausverkostoa on perehdytetty koulutuksia, tukitoimia ja yhteishakuprosessia esitellen. Etenkin alavalinnassa ja kielitaidon osoittamisessa on ollut paljon ohjaustarvetta ja yhteydenottoja. Koulutusvaihtoehtoja on esitelty ja oikeaa alavalintaa hakuvaiheessa pyritty varmistamaan henkilökohtaisesti ja ryhmämuotoisesti maahanmuuttajille sekä osastoilla kierrellen että maahanmuuttajia kohdaten yhteistyöverkostoissa. Joustavia polkuja on rakennettu mm. tilanteissa, joissa alavalinta on osoittautunut vääräksi ja on ollut tarpeen siirtyä toiseen tutkintoon. Joustavien polkujen rakentamisessa on tehty tiivistä yhteistyötä opiskelijapalvelujen, erityisopetuksen ja ammatillisten osastojen kanssa. Yhteistyö on ollut hyvää ja tulokset siirroissa onnistuneita. Hämeenlinnan seutukunnan yläkoulujen maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppilaanohjaajat olivat tutustumassa Ammattiopisto Tavastiaan ja heille esiteltiin muuta kuin suomea puhuvien hakuprosessin erityispiirteitä.

Osana yhteishaun uudistumista ja Ammattiopiston prosessityötä on IMS-järjestelmään tehty prosessikuvaukset suomea vieraana kielenä puhuvien kielitaidon varmistamiseen niin yhteishakuun liittyvän valtakunnallisen kielitestin kuin yksittäisten hakijoidenkin kohdalla. Yhteiset käytännöt kielitaidon varmistamisessa takaavat yhdenvertaisuuden hakijoiden kesken. Tavoite on, että jokaisen valitun kielitaito riittää opintojen alkuvaiheessa.

Tavoite oli kehittää maahanmuuttajaopiskelijoiden ohjausmalleja


Ohjausta on kehitetty yhteishankkeessa. Ohjauksen prosesseja on mietitty ja kuvattu projektipäälliköiden tapaamisissa. Hankkeen onnistumisia on ollut näiden tapaamisten pohjalta rakennettu Tavastian ja Hyrian toimijoiden yhteinen ohjauksen työpaja. Työpajassa piirrettiin, kuvattiin ja verrattiin koulutusvaihtoehtoja ja maahanmuuttajaopiskelijan polkuja ryhmätöinä. Töiden avulla käytiin keskustelua hyvistä käytännöistä ja solmukohdista Hämeenlinnan ja Riihimäen toiminta-alueilla ja kummankin oppilaitoksen toiminnassa ohjauksessa. Yhteistyö ja vertaisoppiminen toimivat avoimesti.

Sosiaalista mediaa on hyödynnetty mm. Facebookissa Tiina Alhainen Kkt-profiilissa Facebook on toiminut hyvin tiedottamisessa sekä myös henkilökohtaisessa ohjaamisessa. Moni maahanmuuttaja ottaa yhteyttä henkilökohtaisella viestillä FB:n kautta opiskeluun tai koulutukseen hakeutumiseen liittyvissä asioissa. Syksyllä 2015 aloitti myös tämä blogi Monikulttuurisuudesta monenmoista, jossa kerrotaan mm. maahanmuuttaja-asioiden kehittämistyöstä ja monikulttuurisen koulutuksen ajankohtaisista asioista.

Tavoite oli kehittää malleja ja rakenteita suomi toisena kielenä -opetuksen integrointiin ammatillisiin tutkinnonosiin ja työsäoppien

  
Syksyllä 2015 pääpaino Tavastiassa on ollut hotelli- ja cateringalan perustutkinnon ja kiinteistöpalvelujen perustutkinnon oppimateriaalien ja tukimallien kehittämisessä. Käytännössä on mm. seurattu ammatillisten tutkinnonosien oppitunteja, keskusteltu ammatillisten ja S2-opettajien kanssa, tehty ja pilotoitu S2- ja ammatillisia sisältöjä integroivaa oppimateriaalia. Materiaalit tulevat Tavastian www-sivulle TUOVI-hankkeen osioon.

Keskusteluissa ja palavereissa on käynyt ilmi, että S2-opetukseen kohdistuu hyvin erilaisia odotuksia ja näkemyksiä niin sisältöjen kuin menetelmienkin kohteen. Ammatillisten opettajien toiveissa korostuu käytännön työtehtävissä tarvittavat kielenkäyttötilanteet, kuten sanasto ja kommunikatiiviset valmiudet. S2-opettajat näkevät tärkeänä yleisen kielitaidon ja kielenoppimisen valmiuksien kehittymisen ja pitävät käytännössä haastavan toivetta opettaa useiden eri alojen opiskelijoille kunkin tarvitsemaa erityissanastoa.


TUOVI-hankkeen projektityöntekijän havaintoja yhden opiskelijaryhmän ravintola-alan oppituntien seuraamisesta 

Ryhmän vieraskieliset opiskelijat puhuivat kaikki kolme keskenään samaa kieltä, ja he myös opastivat paljon toisiaan. Opiskelijoita seuratessa vaikutti, että he ymmärsivät tehtävät melko hyvin ja pystyivät toimimaan samassa tahdissa muiden kanssa. Toisaalta, jos jollakulla oli epäselvyyksiä tai ongelmia, he kääntyivät mieluummin toistensa kuin opettajan puoleen.

Eniten vaikeuksia vaikutti olevan reseptien ja ohjeiden lukemisessa sekä mittalyhenteiden tulkinnassa. Pieniä virheitä tapahtui myös sen vuoksi, että jokin ohje oli mainittu vain suullisesti, mutta siihen ei viitattu oppikirjassa, tai että kirjan ohje oli epäselvä. On myös hyvä muistaa, että ruokaohjeet ovat kulttuurisidonnaisia: esimerkiksi yksi päivän ruokaohjista oli maksalaatikko, jonka ohjeessa neuvotaan ensin valmistamaan riisipuuro. Vaikka reseptissä annetaan ohje riisipuuron tekoon, se on varsin ylimalkainen. Suomalaisille opiskelijoille riisipuuro on tuttu, ja suurimmalla osalla on selkeä käsitys siitä, miltä valmiin puuron tulisi näyttää ja tuntua, mutta maahanmuuttajilla näin ei aina ole.

Ammattikielen oppimisen kannalta olisi hyvä palata vieraskielisten opiskelijoiden kanssa päivän päätteeksi ruokalajeihin, niiden valmistusvaiheisiin ja käytettyihin välineisiin esimerkiksi kirjallisilla koontitehtävillä, joissa toistuu päivän keskeinen ammattisanasto. Päivän aikana kyselin opiskelijoilta, mitä he tekivät: he osasivat yleensä nimetä aineet, joita käsittelivät, mutta eivät osanneet suullisesti kertoa työstään sen tarkemmin. Päivän päätteeksi heillä oli myös suuria vaikeuksia muistaa valmistamiensa ruokalajien nimiä.

Ammattikielen oppimisen kannalta olisi siis tehokkainta monipuolinen kielen käyttäminen ja toistaminen erilaisissa tilanteissa. Suomen kielen ja ammatillisten taitojen opiskelu voivat kulkea rinnakkain ja tukea toisiaan, ja niiden integrointiin on varmasti syytä panostaa. Suomen kielen opettajan ja ammatillisen opettajan osittainen rinnakkaisopetus ja monipuolinen yhteistyö toisi todennäköisesti hyötyä vieraskielisille opiskelijoille etenkin opintojen alkuvaiheessa. Tutulta suomen opettajalta on myös matalampi kynnys kysyä neuvoa ja jutella pelkäämättä virheitä. Ainekohtainen rinnakkaisopetus voisi myös tukea muuta S2-opetusta, ja osin alakohtainen S2-opetusta puolestaan ammatillista oppimista.


Suomen kielen opettajan osallistuminen oppitunnille valmistautumatta aiheeseen ei tuo opiskelijoille samanlaista hyötyä kuin jos sisältö olisi etukäteen tiedossa. Jos oppitunnin aihetta on käsitelty ammattiopettajan kanssa, voi suomen opettaja valmistella aihepiiriin liittyviä kysymyksiä ja keskustelunavauksia sekä kiinnittää huomiota mahdollisiin ongelmakohtiin. Lisäksi suomen opettaja voisi valmistella tai ottaa mukaan aihetta käsittelevää aineistoa tai tehtäviä esimerkiksi päivän keskeisen sanaston kertaamiseksi. 

maanantai 14. joulukuuta 2015

Tavastian monikulttuurisuudesta



Aiemmin kerroinkin siitä, mitä Tavastian monikulttuurisuus on. Nyt siis sitten siihen, mitä asioiden eteen käytännössä tehdään. Tarkemmin asioista on kerrottu kuntayhtymän strategian yhteydestä löytyvästä monikulttuurisuusohjelmasta Tavastian www-sivuilta.


Maahanmuuttajakoulutuksen suunnittelu



Tavoitteena on pystyä vastaamaan kasvavan maahanmuuttajaväestön koulutustarpeisiin hyvän suunnittelun avulla ja toisaalta tarvittaessa nopeastikin reagoiden toimintaympäristön muutoksiin.
Maahanmuuttajaväestön koulutustarpeisiin vastataan muokkaamalla eri koulutusmuotojen koulu-tustarjontaa joustavasti hakijamäärien mukaisesti.


Viime vuosina on koulutusten valikoima kasvanut joka vuosi. Muutama vuosi sitten aikuisten maahanmuuttajien perusopetus ja perusopetukseen valmistava opetus siirtyivät ammattiopistolle, ryhmien määrää on lisätty. Mava muuttui Valmaksi tänä syksynä. Viime keväästä asti on toteutettu omia osatutkintokoulutuksia nuorten aikuisten osaamisohjelmaan ja aikuisten osaamistason vahvistamiseen liittyen, seuraavaksi tällainen koulutus aloitetaan myös puhdistuspalvelualalla. Aivan uutta on suunnitteilla oleva näyttötutkintoihin valituille tarkoitettu opiskeluvalmiuksia parantavien opintojen koulutus. Kotoutumiskoulutuksessa ELY-keskuksen tahtotila on nopeuttaa kotoutumista ja työelämään siirtymistä, seuraava askel ovat kotoutumiskoulutuksen sisältöjä ja ammatillisia tutkinnonosia yhdistävät opinnot.

Monikulttuurisuutta tukeva pedagoginen kehittäminen



Tavoitteena on toteuttaa monikulttuurisuutta toiminnassa laadukkaasti ja eettisesti niin, että koulu-tukset ovat pedagogisesti hyvin suunniteltuja ja toteutettuja sekä vastaavat opiskelijoiden tarpeita.


Pedagoginen ja tukitoimien kehittäminen mahdollistavat koulutuksissa menestymisen. Jo nyt Ta-vastiassa käytössä olevat maahanmuuttajien tukitoimet ovat hyvät ja niitä arvostetaan valtakunnal-lisesti. Toimivia käytäntöjä ovat mm. opiskelijalähtöisten polkujen rakentaminen, tieto- ja viestintä-tekniikan pedagoginen hyödyntäminen, suomen kielen opetuksen ja ammatillisten valmiuksien integroitu opettaminen, joustavat opetuksen järjestelyt ja oppijalähtöisten opetus- ja arviointimene-telmien käyttö. Lähivuosien haaste on varmistaa yhdenvertainen tuki ja levittää hyviä käytäntöjä koko oppilaitoksen toimintaan.


Pedagogista kehittämistä tehdään mm hankeresursseilla. Nyt menossa ovat maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen kohdistuvat TUOVI 1 ja TUOVI 2 -hankkeet sekä näyttötutkintoihin kohdistuva Tuella tutkintoon -hanke. Näitä hankkeita rahoittaa Opetushallitus. Lisäksi nuorten aikuisten osaamisohjelma tukee opiskelijoita. Vuoden alussa alkaa Hyvä alka Hämeessä (ESR)-hanke.

Henkilöstön monikulttuurisuusosaamisen kehittäminen



Tavoitteena on kehittää henkilöstön osaamista monikulttuurisen opetuksen ja ohjauksen toteutta-misessa hyviä käytäntöjä jakaen ja suunnitelmia maastouttaen.
Henkilöstökoulutusta monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttajien oppimisen ohjaamiseen lisätään. Henkilöstön osalta monikulttuurisuusvalmiuksia tuetaan tämän ohjelman lisäksi ammattiopiston maahanmuuttajien opetuksen prosessilla, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman linjauksilla, opetussuunnitelman yhteisellä osalla, monikulttuurisuuskoordinaattorin työpanoksella, maahanmuuttajakoulutuksen kehittämishankkeilla, koulutus- ja infotilaisuuksilla ja henkilökohtaisella vertaismentoroinnilla.


On ollut ilo huomata, miten moni tavastialainen on innostunut hankkimaan osaamista monikulttuurisuudesta ja miten moni on halukas näistä asioista keskustelemaan.


Monikulttuurinen sidosryhmä- ja työelämäyhteistyö



Tavoitteena on tiivistää verkostotyön avulla toimivia ohjauspolkuja ja parantaa maahanmuuttaja-taustaisten henkilöiden ohjautumista kullekin oikeaan koulutukseen oikea-aikaisesti. Lisäksi tavoitteena on pystyä vastaamaan yritysten ja toiminta-alueen monikulttuuristuvan henkilöstön koulutustarpeisiin joustavasti ja asiakaslähtöisesti. Seutukunnan menestyminen ja vetovoimaisuus edellyttävät valmiuksia lisätä ulkomaalaista työvoimaa ja pystyä tukemaan kansainvälistyviä yrityksiä.


Tärkeää koulutustarjonnan suunnittelussa ja toimintaympäristön muutoksissa mukana pysymisessä ovat mm. maahanmuuttajakoulutuksen asiantuntijaryhmän toiminta, Opetushallituksen ja alueelliset monikulttuurisuutta edistävät työryhmät sekä työelämäyhteistyö. 


Selkeät vastuut


Tavoitteena on selkiyttää monikulttuurisyystyön asemaa ja vastuita niin, että jokainen työntekijä tiedostaa oman roolinsa monikulttuurisuustyössä. Tavoitteena on, että jokainen koulutukseen hakija, opiskelija ja työntekijät ovat yhdenvertaisia.


Monikulttuurisuus on sisäänrakennettuna Tavastian toiminnassa. Se näkyy rakenteissa hallintosäännössä, tässä monikulttuurisuusohjelmassa, prosessissa, opetussuunnitelman yhteisissä osissa ja monissa muissa ohjelmissa ja asiakirjoissa.


Monikulttuurisuudesta vastaa hallintosäännön mukaisesti rehtori. Jokainen viranhaltija vastaa monikulttuurisuuden toteutumisesta vastuualueellaan. Monikulttuurisuusasioita hoitaa monikulttuurisuuskoordinaattori.





perjantai 11. joulukuuta 2015

Joulua kohti monikulttuurisesti


Tämän viikon tiistai-iltana olin Hämeenlinnan seudun Setlementti ry.:n järjestämässä Monikulttuurisessa joulujuhlassa Palokunnantalolla. Suuri kiitos vapaaehtoisille ja työnsä puolesta mukana järjestelyissä olleille. Juhla oli iloinen, värikäs, vauhdikas ja täynnä kivoja kohtaamisia. Vieraita oli paikalla yli 400, monet heistä syksyllä Hämeenlinnan seudulle tulleita. Toisaalta, tapasin ja pääsin halaamaan myös maahanmuuttajataustaisia opiskelijoitani vuodelta 1998. Monikulttuurinen joulujuhla on hieno traditio. Taas oli ohjelmassa tarjolla monen kulttuurin musiikkia, tanssia, laulua, teatteria, klovneja ja tietysti Joulupukki - oleellista ovat kuitenkin kohtaamiset. On niin kivaa tavata vanhoja tuttuja vuosittain. Iloinen meno, esiintyjien kannustaminen, lämpimät kohtaamiset ja yhteisöllisyys ovat monikulttuurisuustyön suola. Kiitos setlementtiväki!


Mitä Tavastian monikulttuurisuus on?

Otsikko nousi työkaverin toiveesta. Asia on kovin kiinnostava, joten siitä siis muutama ajatus. Monikulttuurisuusasioita linjaa Koulutuskuntayhtymän strategiaan kuuluva monikulttuurisuusohjelma. Ohjelmassa kerrotaan Koulutuskuntayhtymä Tavastian toiminta-ajatus ja visio monikulttuurisuuden näkökulmasta näin:
"Ammattiopisto Tavastia on kaikille opiskelijoille sopiva ja helposti saavutettava ammatillinen oppilaitos. Tavastiassa arvostetaan jokaisen opiskelijan yhdenvertaista kohtaamista ja uskotaan opiskelijan kykyyn kehittyä ammatillisesti sekä oppia elinikäisen oppimisen avaintaitoja omien edellytystensä mukaisesti. Ammattiopisto Tavastiassa haluamme tarjota opiskelijalähtöisesti kunkin opiskelijan toiveisiin, tarpeisiin ja aiempaan osaamistasoon sekä muihin lähtökohtiin vastaavaa opetusta" Käytännössä kyse on mahdollisuuksien tasa-arvosta, opiskelijan tukitarpeiden ja toiveiden huomioon ottamisesta, yhdenvertaisuudesta niin, että erilaisesta kieli- kulttuuri- tai koulutustaustasta huolimatta opinnot sujuvat ja osataan antaa tarvittava tuki.

Ammattiopisto Tavastian toiminta-alueen väestönkasvu on ollut useamman vuoden maahanmuuton varassa, mikä tarkoittaa sitä, että Ammattiopisto Tavastian rooli työelämän tulevaisuuden osaajien kouluttajana korostuu. Työelämä tarvitsee tulevaisuuden tekijöitä. Koulutuksen avulla maahanmuuttajat pystyvät vastaamaan työelämän henkilöstötarpeeseen. Ihmisiä ja kasvua jokainen alue tarvitsee.

Monikulttuurisuuden kehittyminen nähdään Tavastian strategiassa kriittisenä menestystekijänä oppilaitosten vetovoimaisuudelle. Nuorisoikäluokkien pienentyessä muuttoliikkeen vaikutus koros-tuu. Maahanmuuttajien määrän kasvu alueella jatkuu väestöennusteiden mukaan todennäköisesti yhä kiihtyen. Nyt maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita on noin 500 vuositasolla, mikä tarkoittaa noin 10% opiskelijoista. Syksyn aikana toteutunut muuttoliikeaalto tulee näkymään Tavastian toiminnassa ja monikulttuurisuudessa. Hämeenlinnan seutukunnalla on useita vastaanottoyksikköjä, joissa asuu tällä hetkellä useita satoja turvapaikanhakijoita. Kun oleskelulupapäätöksiä alkaa tulla, alkaa muuttoliike näkyä toden teolla myös koulutuksissa. Tulijoita on nyt paljon.

Monikulttuurisuuden tehtävä?

Monikulttuurisuuden tehtävänä on edistää kaikkien opiskelijoiden mahdollisuuksia opiskella ja oppia tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia ja tavoitteita niin, että erilainen kieli- ja kulttuuri-tausta ja mahdollisesti vielä kehittyvä kielitaito voidaan ottaa huomioon oppimisen ohjaamisessa ja
pedagogisissa valinnoissa. Tavastiassa luodaan jatkuvasti uusia pedagogisia ratkaisuja monikult-tuurisuuden toteuttamiseen ja maahanmuuttajien opetuksen kehittämiseen. Tätä työtä tehdään tällä hetkellä mm. Tuovi 1- ja Tuovi 2 - Tukea opintoihin vieraskielisille -hankkeissa (OPH) ja Tuella tutkintoon -hankkeessa (OPH) sekä osana jokaisen opettajan opetuksen suunnittelua.

Tehtävänä on edistää maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden integroitumista yhteiskunnan täy-sivaltaisiksi jäseniksi, aktiivisiksi itsensä kehittäjiksi ja vastuullisiksi tulevaisuuden vaikuttajiksi. Tällä viikolla saimme päätöksen suuren Hyvä alku Hämeessä (ESR) -hankkeen rahoituksesta, Hankkeessa luodaan alkuvaiheen kotoutumiseen valtakunnallinen malli, jota kokeillaan maakunnallisesti. Hanketta koordinoi Koulutuskuntayhtymä Tavastia, mukana ovat Hämeenlinnan kaupunki, Suomen akateemisten naisten liitto, Hämeenlinnan seudun Setlementti ry, Vanajaveden opisto ja Ammattiopisto Tavastia. Hanke on erittäin ajankohtainen - tehdään valtakunnallisesti levitettävissä oleva rakenne tämän seutukunnan tyyppisten toimintaympäristöjen kotouttamiseen.

Samaan aikaan tehtävänä on tukea ja valmentaa suomalaissyntyisiä opiskelijoita kohtaamaan raken-tavasti eri kulttuureja, kehittymään monikulttuurisuus- ja kansainvälisyysvalmiuksissaan sekä tukea henkilöstöä tämän tehtävän onnistuneessa toteuttamisessa. Tavastian henkilöstön monikulttuuri-suusosaamista vahvistetaan koulutuksen ja vertaismentoroinnin avulla. Olen ollut hyvin iloinen siitä, miten innostuneesti tavastialaiset ovat osallistuneet koulutuksiin, pohtivat pedagogisia ratkaisuja, nostavat esiin haasteita ja jakavat osaamista keskenään.

Kehityssuunnista

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on asetettu tavoitteeksi koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen. Suunnitelman mukaan aliedustettujen ryhmien koulutuk-seen osallistuminen edellyttää erityisiä tukitoimia. Näitä on kehitetty ja lisää tarvitaan. 

Etnisen taustan vaikutus koulutuksen epätasa-arvoisuuteen halutaan valtakunnallisesti puolittaa vuoteen 2020 mennessä ja poistaa kokonaan pitkällä tähtäimellä.

Samaan aikaan Tavastian toiminnassa tulee pystyä sekä vastaamaan kasvavaan työelämän osaavien tekijöiden tarpeeseen että huolehtimaan maahanmuuttajanuorten pääsemisestä koulutukseen ja edistämään maahanmuuttajien työllistymistä koulutuksen keinoin. Ammatti, koulutus ja työpaikka kiinnittävät yhteiskuntaan ja kotouttavat.

Työperusteinen maahanmuutto alueelle lisääntyy. Alueella ulkomaalaista työvoimaa on etenkin rakennusalalla, ravintola-alalla, kone- ja metallialalle sekä sosiaali- ja terveysalalla. Suurimmat aikuiskoulutusten kieliryhmät ovat olleet viron, venäjän ja puolankieliset opiskelijat. Aikuiskoulutuksessa korostuu mahdollisuus täydentää aiempaa ammatillista osaamista Suomen työelämän tarpeiden mukaiseksi tai kouluttautua uudella alalle.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa ja valmistavissa koulutuksissa, kuten maahanmuuttajien pe-rusopetus ja siihen valmistava opetus ja Valma-koulutus, ovat tilastoissa korostuneet arabian, persian, ruandan ja somalin kielet. Äidinkielistä päätellen monet heistä ovat tulleet Suomeen sodan tai kriisien keskeltä pakolaistaustaisina tai turvapaikanhakijoina. Ammatillisessa peruskoulutuksessa korostuukin opiskelijan mahdollisuus hankkia ammatilliset perusvalmiudet työllistyäkseen Suomessa.

Toiminnasta sitten seuraavalla bloggauskerralla...






perjantai 4. joulukuuta 2015

Tuumiskelua turvapaikanhakijoista

Turvapaikanhakijoiden määrä yllätti jokaisen. Nyt on tulijoita jo yli 30 000 tänä vuonna. Arabikevään jälkeen ja Lähi-idän myllerryksissä selvää oli, että jossain vaiheessa liikkuvaa väkeä päätyy tänne Pohjolaankin. Silti yllätyttiin.

Olen päässyt seuraamaan Lammin vastaanottokeskuksen toimintaa jo pidempään. Muistan ikimuistoisen Turvan talon tiedotustilaisuuden, kun keskusta oltiin avaamassa. Pelko oli hurja. Tänään vietin päivän Lammilla, nyt siellä on turvapaikanhakijoita moninkertainen määrä, noin 500, ja hyvin näyttää yhteiselo Suomessa syntyneiden kanssa sujuvan. Myyjät ja bussinkuljettajat opastavat näppärästi näyttäen, kun yhteistä kieltä ei asiakkaan kanssa ole.

Samantyyppistä onnistumista olen päässyt seuraamaan SPR:n vapaaehtoisroolissa Hämeenlinnan kaupungin hätämajoituksessa ja Iittalan yksikössä. On hienoa olla mukana, kun innostuneet, aktiiviset vapaaehtoiset ottavat tulijoita mukaan. Lasten kanssa leikitään, aikuisten kanssa opetellaan suomea, kyläillään, leivotaan... Uutta opitaan puolin ja toisin, ystävyyksiä syntyy. Kiva tapa päästä tutustumaan turvapaikanhakijoihin on Hukarin nuorisotila Iittalassa, missä asukkaat pitävät pientä kahvilaa lauantai-iltapäivisin.

Työroolissani olen saanut olla useamman vuoden mukana Skyope-hankkeen ohjausryhmässä.  Hankkeessa kehitettiin yhtenäinen valtakunnallinen suomen kielen opettamisen malli ja rakenne vastaanottokeskuksiin. Hanke osui todella hienosti aikaansa. Nyt, kun vastaanottokeskuksia perustetaan useampia viikoittain, on opetuksen rakenteelle ja materiaaleille hurja kysyntä. Tuossa oli kivaa olla mukana, hyvää työtä.

Kävin tutustumassa myös Belgian ja Hollannin vastaanottotoimintaan ja kotouttamiseen. Oli kiinnostavaa huomata, miten samanlaiset opetusmenetelmät onkaan käytössä. Ihan ollaan Suomessa noiden kokeneempien maahanmuuttomaiden tasolla. Olosuhteet eivät loisteliaat ole missään käymässäni keskuksessa: kerrossänkyjä tiheässä tai patjoja lattioilla sekä perusruoka on tarjolla. Suuri ero oli noiden Hollannin ja Belgian suuret vapaaehtoisten määrät kieltä opettamassa. Nyt, kun turvapaikanhakijoita on paljon, on Suomessakin löytynyt vapaaehtoisten suuri innostus. Kotouttaminen on hienoa, kun se lähtee naapureiden tahdosta auttaa, neuvoa, tutustua ja ottaa mukaan toimintaan. Verkko-opetuksessa Belgiassa oltiin pitkällä: käytössä oli strukturoidut monipuoliset oppimisohjelmat, joissa oli huomioitu kaikki kielen osa-alueet. Verkossa sitten opiskeltiin isoissa tiloissa, joissa koneita ja opiskelijoita oli useampi kymmenen ja opettaja kiersi ohjaamassa.

Tärkeää on, että jo turvapaikanhakuprosessin aikana on ihmisillä mielekästä tekemistä ja alkaa kotoutuminen sekä kiinnittäminen seudulle. Tähän tarvitaan vapaaehtoisia. Arvioidaan, että noin kolmannes hakijoista saa oleskeluluvan, mielenkiintoinen kysymys on loppujen kohdalle se, pystytäänkö heitä palauttamaan vai mitä tapahtuu.

Iso haaste on saada isojen tulijamäärien kotoutuminen onnistumaan. Mukana on ihmisiä, joilla on hyvä ammatillinen osaaminen ja edellytykset kotoutua ja työllistyä nopeasti näppärillä kieli- ja täydennyskoulutusratkaisuilla, samoin niitä, jotka tulevat tarvitsemaan paljon tukea sekä ohjausta. Koulutussaralla töitä riittää, että jokaiselle löytyy oma omista tavoitteista ja toiveista koostuva kotoutumispolku.




torstai 3. joulukuuta 2015


Lammilla nuoret aikuiset osaavat


Tällä viikolla Ammattiopisto Tavastiassa alkoi jo kolmas Opetus- ja kulttuuriministeriön
nuorten aikuisten osaamisohjelman ja aikuisten osaamistason vahvistamisohjelman rahoituksella toteutettava ryhmä kiinteistöpalvelujen perustutkintoon, osatutkinto maahanmuuttajille. RAKMALVI-osaston väki on tehnyt hienoa työtä, koulutukset herättävät kiinnostusta ja keräävät kiitosta. Osaamisohjelmien rahoituksella 20-50-vuotiaat, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa, voivat opiskella maksutta. Koulutukseen sisältyy ammatillisten tutkinnon perusteista tulevien sisältöjen lisäksi suomi toisena kielenä -opintoja sekä suomalaisen yhteiskunnan ja työelämän valmiuksia. Työturvallisuusasioiden oppimiseen panostetaan paljon. Näin on saatu rakennettua toiminnallinen, toimiva ja opiskelijoita innostava noin kolmen kuukauden mittainen koulutus. Moni on päätynyt tämän kolmen kuukauden jakson jälkeen opiskelemaan koko tutkintoa. Jotkut ovat päätyneet kiinnostumaan kiinteistönhoidosta, jotkut puhdistuspalvelusta ja jotkut rakennusalasta. Tämän osatutkintokoulutuksen jälkeen valmiudet opiskella koko tutkinto yhdessä suomea äidinkielenään puhuvien kanssa ovat paljon paremmat.

Lammin kiinteistönhoidon maahanmuuttajakoulutusten takana on tiivis ja hyvä verkostoyhteistyö. Koulutustiloja ja ohjausta tarjoaa Lammin vastaanottokeskus. Oppimisympäristönä toimii Hämeenlinnan Asunnot Oy:n kerrostalo, jossa asuu paljon turvapaikanhakijoita. Kerrostalo on nähnyt elämää jo pitkään, joten kulumisen jälkiä riittää remontoitavaksi, Hämeenlinnan Asunnot Oy on tullut vastaan myös materiaalien hankinnassa. Näin rakennuksen kunto kohenee ja asukkaiden viihtyvyys paranee. Ateriat hoituvat Lammin lukiolla ja koko seudullinen maahanmuuttajatyön verkosto ohjaa innokkaasti hakijoita koulutuksiin.

Hienointa koulutuksessa on opiskelijoiden innostus. Hakijoita ryhmiin on paljon, monella on alan työkokemusta omasta maastaan ja kova into työllistyä Suomeen. Näissä koulutuksissa toteutuu aidosti teorian ja käytännön yhdistyminen: suomea ja yhteiskunnan sekä työelämän asioita opitaan käsillä tehden. Käytännössä on esimerkiksi tehty ulkoalueiden hoitotöitä, asennettu palovaroittimia, maalattu rappukäytävää. Uskon vakaasti, että tähän suuntaan maahanmuuttajien koulutusta on viisasta viedä: nopeasti kiinni mielekkäisiin oikeisiin työtehtäviin ja samaan aikaan ammattiin liittyvää laadukasta suomen kielen opetusta. Opettajilta toimintatapa vaatii yhteistyötä ja avointa suhtautumista: ammatin opettaja huomaa opettavansa työkalujen nimiä suomeksi ja suomen kielen opettaja selvittävänsä, miten joku kiinteistönhoidon tehtävä oikein kuuluukaan tehdä. Yksi menestyksen salaisuus näissä koulutuksissa taitaa olla opiskelijoiden sitoutumisen ja innostuksen lisäksi opettajien innostus, monipuolinen osaaminen ja rohkeus toimia uusilla tavoilla.  

keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Miksi ryhtyä bloggaamaan?


Monikulttuurisuuskoordinaattorin tehtävä on tässä ajassa kiehtova ja kiinnostava. Paljon uutta tapahtuu koko ajan maahanmuuton hurjan kasvun myötä. Turvapaikanhakijoiden suuri määrä haastaa kotouttamisosaamisen. Nyt on hienoa saada olla mukana keksimässä keinoja onnistuneeseen kotouttamiseen. Hämeenlinnan seutukunnalla väestönkasvu on melko lailla maahanmuuton varassa. Työelämä tarvitsee tekijöitä ja seutu kasvua. Hienoa, että tulijat viihtyvät.

Onnistunut kotouttaminen, opiskelu- ja työpaikan löytyminen ja monikulttuurisuutta edistävä toimintakulttuuri mahdollistavat tulijoiden pääsemisen mukaan yhteistä yhteiskuntaa rakentamaan. Paikan maailmassa, ammatin ja työtä jokainen tarvitsee. Uudessa tilanteessa ollaan turvapaikanhakijoiden suuren määrän kanssa koko maassa, niin myös Koulutuskuntayhtymä Tavastiassa/ Ammattiopisto Tavastiassa. Nyt saadaan kehittää, oppia ja löytää uusia toimintatapoja. Ammattiopistossa ollaan jo hyvällä tiellä monikulttuurisuudessa, vuosittain meillä opiskelee noin 500 muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvaa opiskelijaa.