keskiviikko 15. helmikuuta 2017


Uutta kohti kotouttamisessa - ohjausryhmä kokousti muutoksissa


Vastaanottokeskuksissa uutta ja paluuta aiempaan arkeen


Hyvä alku Hämeessä ESR-hankkeen ohjausryhmä kokoontui ystävänpäivänä 14.2. SPR:n Hämeen piirin Lammin vastaanottokeskuksessa. Suuria muutoksia Lammilla on tulossa, mutta hymyt herkässä ja ilmapiiri hyvä. Ohjausryhmän kokous ja käydyt keskustelut olivat kiinnostavia ja tulevaa kotouttamistyötä suuntaavia, asioita, joita kannattaa pohtia laajemminkin.


Lammin vastaanottokeskuksen alaisuudessa toimii Mainiemen yksikkö (josta talvinen kuva), jota ollaan Migrin päätöksellä ajamassa alas. Vastaanottokeskustoiminta Mainiemessä loppuu maaliskuussa, osa asukkaista on jo siirtynyt muualle. Lammilla hajautettu vastaanottotoiminta jatkuu samassa laajuudessa kuin ennen vuoden 2015 suurta maahanmuuttajien aaltoa. Moni myönteisen päätöksen saanut on siirtynyt asumaan kuntalaisena Hämeenlinnaan, osa myös muualle lähinnä Hämeen ELY-keskuksen alueelle. Myös kotimajoituksessa asuvien Lammin vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut, heitä on jonkin verran  myös kantakaupungissa. Päätösprosesseja on nopeutettu, edelleen aikaa vie negatiivisten päätösten jälkeen tehtävien valitusten käsittely oikeuslaitoksessa ja odottelu vastaanottokeskuksissa jatkuu. Kielteisistä päätöksistä pääsääntöisesti valitetaan, jos pelko palata on suuri. Niin sanottuja pakkokäännytyksiä toteutetaan hyvin vähän, vapaaehtoisen paluun keinoin lähtömaahansa palaa osa. Uusi problematiikka on syntymässä niin sanottujen paperittomien tilanteista, kun kaikki valitustiet on käytetty eikä palata lähtömaahan jostain syystä voi. Vastaanottokeskuksen palvelut loppuvat näiltä laittomasti maassa oleskelevilta ja vielä on kovin avoinna se, mitä sen jälkeen tapahtuu.

Maahanmuuttajan ääni kuului kokouksessa


Kokouksessa yksi vastaanottokeskuksen asukas oli kertomassa omasta kokemuksestaan. Hän on asunut Lammilla koko Suomessa oloaikansa eli puolitoista vuotta. Oli todella ilo kuulla, miten hyvää suomea hän oli vastaanottokeskuksen opintotoiminnassa oppinut, miten vahva tahto oli kouluttautua nopeasti ammattiin rakennusalalle ja työllistyä Suomeen. Kiitosta kotoutumisen tukemisesta saivat vastaanottokeskuksen suomen kielen opettajan lisäksi muu henkilökunta sekä koko lammilainen yhteisö, rasismia ei ole ja ihmiset auttavat. Lammin vastaanottokeskuksessa on monenlaista mielekästä toimintaa koko perheelle. Työkokeilukin kaupassa oli sujunut tekevältä mieheltä oikein hyvin. Mikä sitten oli vaikeaa? Suomalaisiin tutustuminen on vaikeaa ja tarvittaisiinkin lisää mahdollisuuksia luoda kontakteja suomalaisiin  vaikkapa jonkun järjestön toimintana tai kansalaisopiston kursseina. Niin ja kylmää Suomessa on.

Maakunnat tulevat - toimijat ja vastuut keskusteluttivat


Kokouksessa keskusteltiin maakuntauudistuksesta ja siihen liittyvästä kotoutumislain uudistuksesta. Kovin avoinna ovat vielä työn- ja vastuujaot uudessa maakuntamallissa. Valmistelutyötä tehdään monella tasolla ja odotellaan valtakunnantason linjauksia. Selvää tuntuisi olevan, että jatkossa vastuuta kotouttamisesta kantavat maakunnat, joilla on rahoitus toimintaan. Kiinnostavaa on, mitä tehtäviä jatkossa käytännössä hoitaa maakunta, mitä kunnat ja mitä yksityiset palveluntuottajat maakuntien rahoittamina. Varmaa on, että kotouttamisen kenttä monimuotoistuu ja toimijoita tulee lisää. Rakenteita muotoutuu lakivalmistelujen, sote-valmistelun ja maakuntahallinnon muotoutumisen myötä. Seurataan mielenkiinnolla!

 
 

keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Materiaaleja maahanmuuttajien opettamiseen ja itsenäisen oppimisen tukemiseen



Moni kysyy vinkkejä hyvistä www-sivuista maahanmuuttajien suomen kielen ja muiden kotoutumista tukevien sisältöjen opettamiseen. Yhtä polkua ei tässäkään ole. Pari vuotta sitten sain Opetushallituksessa käydä läpi suuren määrän mm. eri hankkeissa tuotettua digitaalista ja muuta www-sivuilta löytyvää opetusmateriaalia sekä arvioida niitä. Hurjan kiinnostavaa työtä muuten! Materiaaleja on todella paljon ja hyvin monenlaisia niin kielitaitotasoltaan, tekniseltä toteutukseltaan, pedagogiselta näkemykseltään kuin käytettävyydeltään. Yhtä hyvää ja kaikille toimivaa tuskin löytyy, moneen kannattaa tutustua ja löytää kullekin oppijalle itselleen sopivia tapoja oppia ja laajentaa kielitaitoaan itsenäisesti.

Historia taustoittaa


Tänään innostuin antamaan muutamia materiaalivinkkejä, koska Uudenmaan ELY-keskuksen Kotona Suomessa -hankekokonaisuuteen kuuluva Hyvinvointia rakentamassa - Suomen ja Virtasten vuosisata -video on juuri ilmestynyt. Video on toteutettu monilla kielillä ja kuvaa Virtasten suvun historian ja aikaansa kuvaavien valokuvien kautta Suomen kehittymistä hyvinvointivaltioksi reilussa sadassa vuodessa. Kannattaa katsoa! http://www.suomenvuosisata.fi/index.html. Itse ajattelen, että video on kerralla katsottuna melkoisen raskas ison tietomäärän vuoksi, mutta toimii varmasti hyvin opettajan kanssa paloiteltuna ja keskustellen. Hienoa on aitojen valokuvien tuoma realismi ja taustoitus siihen, mistä nykyinen Suomi on syntynyt ja millaisia vaiheita lähihistoriassa on ollut. Varmasti näiden sadan vuoden historian edes summittainen hahmottaminen auttaa ymmärtämään sitä Suomea, jossa nyt elämme.


Materiaaleja ammattialakohtaisen sanaston oppimiseen


Ammatillisessa koulutuksessa panostetaan reformin myötä yhä työelämä- ja ammattialakohtaisempiin sisältöihin. Ammatillisten opettajien työnkuvaan tulee koko ajan enemmän kielitietoisuuselementtejä, miten opettaa ammattiin ja alaan liittyvää fraseologiaa ja sanastoa samalla kuin ammattitaitovaatimuksia? Samaan aikaan suomen kielen opettajat pohtivat, miten eriyttää ja ammattialakohtaistaa opetusta palvelemaan kunkin tutkinnon ja ammatin kielitaitovaatimuksia. Iso ponnistus pulmaan vastaamiseen on Koti Suomessa -sivuston Työelämä -osio. https://www.kotisuomessa.fi/ . Sivustoa on tehty hyvin laajoissa hankkeissa ja monin tavoin. Materiaalia löytyy monentyyppistä niin vaikeustasoltaan, oppimistyyliltään kuin tekniseltä toteutukseltaankin. Hienoa on monipuolisuus ja monikanavaisuus, heikkoutena se, että mobiililaitteilla sivustoei toimi.

OPH:n koonnissa verkkomateriaaleista maahanmuuttajien opetukseen on hyviä vinkkejä. http://www.edu.fi/yleissivistava_koulutus/maahanmuuttajien_koulutus/verkkomateriaaleja_opetukseen. Materiaaleissa kannattaa ammattialakohtaisen sanaston oppimisen näkökulmasta tutustua eri alojen oppimisaihioihin, niiden avulla voi opiskella ammattiin liittyvää sanastoa ja fraseologiaa yksittäisistä sanoista lauseisiin ja kielen itsenäisempään tuottamiseen edeten. Mukavaa on materiaalien rakenne, jossa samoja sanoja kerrataan eri tasoilla niin, että sanasto aktivoituu tehtävien vaikeutuessa.

Kännykällä kieli haltuun


Teknisesti hyvin toimiva materiaali on Suomi taskussa, jossa on paljon arjessa selviytymistä tukevia videoita itsenäiseen kielen opiskeluun. Samalla tulee opittua arjen taitoja ja suomalaista tapakulttuuria vaikkapa uimahallissa tai kaupassa käymiseen liittyen. Materiaali sopii alkuvaiheen kotouttamiseen. http://suomitaskussa.eu/




torstai 2. helmikuuta 2017


Toimiva toimintamalli toimintaan!

Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto hyväksyi tämän viikon kokouksessaan Kansainvälistyvä Hämeenlinna Toiminatamallin maahanmuuttajien kotouttamiseksi vuosille 2016 – 2020. Yllä oleva kuva on toimintamallin sivulta 20. Kuten kehitysjohtaja Tarja Majuri esittelyssään toteaa, maahanmuuttajien määrä on vuodesta 2015 lähtien kasvanut merkittävästi. Hämeenlinna haluaa kasvaa kaupunkina, jossa eri maista tulevien kansalaisten kotoutuminen sujuu mahdollisimman hyvin ja jossa maahanmuuttajat integroituvat suomalaiseen yhteiskuntaan. Jotta tulevilla asukkailla kotoutumisprosessi olisi mahdollisimman onnistunut, tarvitaan siihen selkeä suunnitelma ja Hämeenlinnan toimintamalli. Nyt hyväksytty toimintamalli toimii myös kotoutumislain mukaisena kotouttamisohjelmana. Hyvä alku Hämeessä ESR-hankkeen kannalta toimintamalliprosessi oli loistava keino päästä mukaan linjaamaan ja suunnittelemaan sitä, miten kotouttaminen tulevaisuudessa Hämeenlinnassa järjestyy.

Mallin laadintaan osallistui kaupungin, valtion, elinkeinoelämän, oppilaitosten, kolmannen sektorin ja maahanmuuttajien edustajia. Työtä aloitettiin kuulemalla eri edustajien näkemyksiä sekä sähköisen kyselyn ja haastattelujen avulla. Oli mukava huomata, että haastatteluja kuultiin aidosti ja asiat päätyivät malliin.  Toimintamallin laatimista työstettiin kolmessa työpajassa, joissa kaikissa hankkeen toimijat olivat aktiivisesti mukana. Hankkeen projektipäällikkö osallistui myös keskustelevan ja aktiivisen ohjausryhmän työskentelyyn. Oli kiehtovaa olla samaan aikaan mukana valtakunnallisen kotouttamisen alkuvaiheen palvelurakenteen kehittämistyössä Uudenmaan Ely-keskuksen luotsaamana ja kotikaupungin toiminatamallin työstämisessä. Kiehtovia aikoja eletään kotouttamisen rakenteissa tulevien maakunta- ja sote-uudistusten myötä. Paljon muuttuu, paljon osataan ja paljon tulee tehdä entistäkin paremmin.

Hämeenlinnan kotouttamisen toimintamallin päämäärät ovat hallinnon sujuvoittaminen, asiakkaiden vaikutusmahdollisuudet ja kustannusvaikuttavuus. Toimintamallin tehtävänä on liittää eri toimialojen kotouttamisen palvelut toisiinsa verkostona. Toimintamallin toteutuksessa tulee vahvistaa yhteistyön rakenteita ja palvelualueiden välisiä palveluketjuja sekä moniammatillista osaamista. Tätä varten luodaan toimivia yhteistyön foorumeja, työkaluja ja tehostetaan viestintää. Nämä päämäärät ja tehtävät edistävät aivan samoja tavoitteita kuin Hyvä alku Hämeessä -hankekin. Näin kotouttamisen palvelujärjestelmä syntyy selkeän tavoitteen ja hyvän yhteistyön avulla.

Toimintamallissa nousee esiin se, että huomiota on kiinnitettävä myös siihen, että kaikki maahanmuuttajaryhmät pääsevät palvelujen piiriin, Hyvässä alussa keskitymme osuvasti myös tavoittamaan kohderyhmiä, jotka eivät pääsääntöisesti päädy virallisen kotouttamisjärjestelmän piiriin. On tulossa hyviä malleja ja materiaaleja ohjata suomen kielen kehittymistä vapaaehtoisvoimin kansalaisjärjestötoimintaympäristössä sekä toisaalta työpaikoilla kotoutumista tukien.

Toimintamalliin pääsee tutustumaan Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston 30.1. pidetyn kokouksen asialistalta. Blogin alussa on kuva toimintamallin sivulta 20, joka kuvaa toimintamallin tavoitteita, yhteistyötä ja ajatuksia siitä, miten Hämeenlinnan kotouttamistyö jatkossa toimii.

Kiinnostavaa on, miten rakenteet ja mallit sitten taas uudistuvat, siirtyvät ja rakentuvat uuden maakuntahallinnon aloitettua - kiehtovat on ajat kotouttamisen kehittelyssä.

tiistai 31. tammikuuta 2017

Lukujen lumoissa





Tammikuu on kehittämistyön kulta-aikaa. Silloin saa raportoida tehtyä itselleen ja muille, tutkia tilastoista, missä mennään ja suunnata ajatuksia tulevaan.

Luvut eivät valehtele, niillä ei ole tunteita, omia tavoitteita tai vaikutusperiä. Numeroilla on helppo johtaa itseään ja saada vahvistusta tekemiselleen sekä arvioida onnistumista. Kiinnostavia ja kiehtovia numerot ovat, siispä haluan jakaa muutaman noston, jotka liittyvät kotouttamiseen, Hyvä alku Hämeessä -hankkeen tematiikkaan.

Kun väki vähenee, pidot ei parane


Hämeen Liiton väestökatsaus joulukuulta 2016 kertoo surullisen uutisen, että Hämeenlinnan kaupungin väkiluku oli vuonna 2016 vähentynyt 144 kuntalaisella. Ikävä tilanne niin alueen elinvoiman, huoltosuhteen kuin kasvunkin suhteen. Ihmisiä tarvitaan. Nyt uusia kuntalaisia muuttaa muualta puolet syntyvien määrästä. Kun tuota väestötappiotilastoa pureskelee, on myönteistä se, että Hämeenlinnaan muutti vuoden aikana 395 maahanmuuttajaa ja kun vähennetään Hämeenlinnasta lähteneet, jää nettomaahanmuutto plussalle 280 henkilöä. Ilman tuota nettomaahanmuuttoa olisimme väkiluvun kehityksessä yli 400 henkilöä tappiolla. Hyvä näin.

Se työttömyys...


Hämeenlinnan alueella näkyy se, että alueella on paljon vastaanottokeskuksia, joista on siirrytty paljon alueen kuntiin myönteisten oleskelulupapäätösten myötä loppuvuodesta 2016. Työhallinnossa näkyy työttömien ulkomaalaisten määrän kasvu. Hämeen ELY-keskuksen työttömien työnhakijoiden osuus ulkomaalaisesta työvoimasta on kasvanut toiminta-alueella joulukuusta 2015 joulukuuhun 2016 prosenttiosuudesta 31,5% prosenttiosuuteen 43,6%. Työllisyystilanne on haastava, paljon työtä tehdään mm. TE-palveluden, kunnan työllisyysohjelman toimenpiteiden, järjestöjen, eri hankkeiden ja koulutusten myötä.

Koulutustarpeeseen vastataan Tavastiassa


Maahanmuuttajien työllistymisen suuria esteitä ovat puutteellinen kielitaito ja ammatillisen osaamisen puutteet Suomen työmarkkinoiden näkökulmasta. Vaan eipä hätää, koulutuksella ja osaamisen kehittämisellä voidaan näissä maahanmuuttajaa tukea. Ennätyksellisen paljon Koulutuskuntayhtymä Tavastiassa on maahanmuuttajia opiskellut vuonna 2016, alueen työmarkkinoiden ja asukkaiden koulutustarpeeseen on pystytty vastaamaan hyvin niin valtion eri tyyppisten rahoitusten kuin ketterän asiakaslähtöisen johtamisenkin avulla.

Vanajaveden Opiston kotoutumiskoulutuksissa opiskeli vuoden aikana yli 300 maahanmuuttajaa ja vapaan sivistystyön suomen kielen kursseilla yli 200. Tavastian lukioissa maahanmuuttajien määrä on ollut vasta kymmenissä, lukuvuonna 2015 - 2016 maahanmuuttajien ohjautumista lukiokoulutukseen pyrittiin tukemaan lukioon valmistavalla luva-koulutuksella.

Ammattiopisto Tavastiassa muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia opiskelee päivittäin lyhytkoulutuksista riippuen 300 - 350. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden määrä on yli 12% kaikista opiskelijoista. Aikuisten perusopetuksessa ja siihen valmistavassa opetuksessa opiskelee hieman yli 100 maahanmuuttajaa ja ammatillisissa opinnoissa vähän yli 200.

Maahanmuuttajien koulutuksissa Koulutuskuntayhtymä Tavastiassa työskentelee yhteensä 18 opettajaa. Lisäksi Ammattiopisto Tavastian opetus- ja kuntayhtymäpalveluhenkilöstöstä maahanmuuttajia palvelee henkilöstöä kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien suhteessa noin 25 henkilöä.

perjantai 25. marraskuuta 2016

Ihmisten kanssa ja kumppanuudella


Kumppanuutta ja yhdessä tekemistä

Hyvä alku Hämeessä ESR -hanke järjesti 22.11. Kumppanuustalolla työpajan Tanja Tauron ja Tiina Alhaisen Malmöön ja Nagoyaan tehdyillä matkoilla nousseista ideoista kotouttamisen palvelujärjestelmään. Matkoista ja niiden annista oli meitä keskustelemassa 32 henkilöä, joissa oli niin maahanmuuttajia, heidän kanssaan vapaaehtoistyötä tekeviä, järjestöjen edustajia, kuntien toimijoita ja oppilaitosväkeä. Keskustelu oli vilkasta ja innostunutta. On selvästi halu tehdä yhdessä hyvää kotouttamista. 

Ruotsista jotakin Hämeenlinnan seutukunnalle?

Ruotsista käyttöön haluttaisiin mallia, jossa kotouttamistyötä rahoitetaan ikään kuin käänteisesti kilpailuttaen. Rahoittaja määrittää tavoitteet ja käytössä olevan rahasumman ja toteuttajat suunnittelevat toteutusvaihtoehdot tarjouksissaan. Näin saataisiin palveluntarjoajakenttää laajemmaksi ja käytännön toimijoiden ideoita toteutuksiin.

Vaikuttavana nähtiin myös ruotsalaisten asennoituminen maahanmuuttoon, muualta muuttavat nähtiin tärkeänä elinkeinoelämän resurssina ja Ruotsin suurempi maahanmuutto yhtenä isona erona Suomen ja Ruotsin väliseen taloustilanteen eroon. 

Yhteiskuntainfoihin ideoita

Työpajassa käytiin läpi Malmön tapoja järjestää yhteiskuntainfoja omalla kielellä alkuvaiheen kotoutujille. Samaa kehittämistyötä tehdään myös Hyvä alku Hämeessä -hankkeessa. Työpajassa mietittiin yhdessä, millaisia teemoja ja miten käsiteltyinä infoissa olisi hyvä olla: 

- terveyspalvelut
- asiointipisteet
- kirjastot
- asuminen
- opiskelumahdollisuudet
- verkostoituminen ja mahdollisuudet tutustua ihmisiin

Pohdittiin sopivia aikataulutuksia ja ryhmiin jakautumisia sekä eri tilanteisiin. Havaittiin, että erityyppisillä maahanmuuttajilla on hyvin erilaiset tukiverkot kotoutumiseen, vaikkapa kiintiöpakolaisten kohdalla ohjausta on paljon - vastaavasti perheen tai työn perässä tulleilla tukea saattaa saada erinomaisesti tai hyvin vähän. Mietittiin, mitä kannattaisi tehdä omakielisenä opastuksena, mitä tulkattuna. Puhuttiin, että opastusta kannattaa toteuttaa tutustumiskäynteinä. Nähtiin tärkeänä rajata annettava informaatio sopivan pieniin palasiin ja osata arvioida kuulijoista se, mistä asioiden kertomisessa pitää aloitta, jos kulttuuri ja toimintaympäristö on kovin erilainen. Puhuttiin siitä, miten paljon maahanmuuttajat auttavat toisiaan ilman minkään järjestöjen ja organisaatioiden tukea. Nähtiin, että vertaistuessakin rakenteista olisi etua. 

Maahanmuuttopolitiikka - mitä politiikkaa?

Kansainvälisen Metropolis-konferenssin näkemysten esittely herätti kiinnostavan keskustelun siitä, miten maahanmuutto ja maahanmuuttajat nähdään eri puolilla. Keskusteltiin Kaukoidän näkemyksistä, joissa maahanmuutto nähdään talouden toimenpiteenä. Rekrytoidaan ulkomaalaisia huippuosaajia ja teollisuuden työvoimaa, tärkeää ovat mm. opiskelijavaihdot ja turismi, Kun kansainvälinen talous ja ulkomaankauppa toimii, ei syty sotia tai tule konflikteja. Talouden kasvu luo turvallisuutta. 
Puhuttiin myös Kanadan mallista, jossa vastataan kestävyysvajepulmaan houkuttelemalla ja tuomalla ihmisiä maahan. Maahanmuutto nähdään tärkeänä niin elinkeinopolitiikan, työllisyyspolitiikan kuin väestöpolitiikankin näkökulmista. Kanadan mallissa osa pakolaisista tulee yksityisten sponsoreiden rahoittamina ja osa yhteiskunnan tuella. 

Nähtiin kiinnostavana erilaiset tavat suhtautua maahanmuuttajiin: Onko maahanmuuttaja tukia saava autettava? Vai onko hän talouselämän pelastaja ja elinkeinopolitiikan ratkaiseva kilpailuresurssi? Tai ehkä jotain muuta? Ihminen? Jokainen itsenään ja kulloisessakin tilanteessaan erilainen...
-       




lauantai 12. marraskuuta 2016

Hiiohoi - vaihteeksi töitä merellä

Vierivä kivi ei sammaloidu 

Syksy on ollut upeaa innostunutta kiitoa ja liitoa reissaten töiden parissa - niin maalla kuin ilmassakin suuntaan ja toiseen. Nyt tuli työmatkailuun mukaan myös merielementti, kun osallistuin loppuviikolla Vanaja Koulutus Oy:n kehittämismatkalle Tallinnaan.

Koulutuskuntayhtymä Tavastian osakeyhtiö Vanaja Koulutus Oy on toiminut vuoden ja niinpä yhtiön hallitus ja me toimijat kävimme 12 henkilön näkökulmin läpi mennyttä ja ennen kaikkea suunnittelimme monien mahdollisuuksien tulevaa kahden päivän työseminaarissa. Strategiatyö on kutkuttavan kiinnostavaa, kun samaan aikaan ovat muutoksessa lähes kaikki koulutusta koskevat rakenteet ja lainsäädäntö. Yhteiskuntarakenteet muuttuvat sote- ja maakuntauudistusten myötä vauhdilla ja vääjäämättä. Kehittäjää kiehtoo, kun mahdollisuuksia sekä avoimia ovia on moneen asiaan ja suuntaan. Aavalla merellä näkee kauas, vaikka pilviäkin taivaalla roikkuu. Harmaan merimaiseman sävyt ovat kauniita ja moninaisia.

Ja ei, ei ne laivaseminaarit mitenkään turhaa ajankäyttöä ole. Matkaan lähdettiin torstaina kello 7.30 ja kokoushuoneesta poistuttiin 19.45. Ulkona taisi olla melkoinen lumimyräkkä, mutta ei tuo haitannut ikkunattomissa kokoushuoneissa. Paljon asiaa, paljon avointa keskustelua ja paljon hyviä ideoita ja linjauksia. Eipä ehtinyt edes pitkästyä!

Paljon uutta ja innostavaa on tulossa


Itselleni suurin anti oli mukana olleen kuntayhtymän ja oppilaitosten yläjohdon vahva sitoutuminen kehittämiseen ja tuki tehtävälle kehittämistyölle. Ammatillista koulutusta koskeva lainsäädäntö on uudistumassa ja matkalla käytiin läpi myös lausuntokierroksella olevaa lakiesitystä, joista nousee monta mielenkiintoista painotusta, kuten panostus ennakointiin, henkilökohtaisiin opintopolkuihin ja työelämäyhteistyöhön.

Esittelin osallistujille Hyvä alku Hämeessä ESR-hanketta ja sen suunnitelmia sekä Nagoyaan ja Malmöön tekemieni opintomatkojen opittua, muiden maiden kotouttamis- ja maahanmuuttajien koulutusmalleja ja meille ehkä sovellettavia ideoita. Kasvokkain tieto kulkee aina parhaiten, kuulluksi on mukava tulla. Matkoista olen kertonut tässä blogissani aiemmin. Matkoilta ja hankkeesta versoo monia isohkojakin mahdollisia ituja tulevaan toimintaan ja jo matkalla kävi selväksi, että uutta toivotaan kehitettävän ja strateginen tahtotila on olla mukana maailman globalisaatiossa sekä monikulttuurisuuden kehittämisessä.

Kehittämisessä on mieltä, kun voi uskoa sen kiinnittyvän perustoimintaan. Tukea uuden tekemiseen tarvitaan. On hyvä olla työssä organisaatiossa, jossa ideoidaan rohkeasti ruohonjuuresta ylös ja johto sitten tarvittaessa linjaa, tukee ja huolehtii hallinnollisten esteiden poistamisesta, jotta uutta ja tärkeää pystytään tekemään, kun toiminta ja toimintaympäristö muuttuvat. Innostava reissu, jonka muistiinpanoista syntyy vielä monenmoista konkreettista.


sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Itäisen maan ihmettelyä


Kirjoitin blogin Metropolis-konferenssista ja siitähän kerrottavaa riittäisi. Moni on kuitenkin ollut kiinnostunut kuulemaan myös Japanista matkailijan silmin. Kiehtova ja hämmentävä maa ja kulttuuri, josta on kiva kertoa sekalaisia havaintoja tosin vain viikon reissulta.

Harmoniaa, rauhaa ja tasapainoa


Itseäni viehätti japanilainen estetiikka. Ikivanha kulttuuri on arvostettua ja edelleen pidetään yllä kauneuteen perustuvia viimeisteltyyn estetiikkaan liittyviä perinteitä: teeseremonia hitaan viimeisteltyine liikkeineen, upeat kimonot, joita myydään metroasemillakin ja joissa kipittäviä naisia näki ruuhkassa kadulla, puutarhat, joissa jokaisen puun jokainen oksa on leikattu täydelliseen tasapainoon. Rauhallista ja seesteistä, rauhoittavaa ja tasapainottavaa. Samaan aikaan herää länsimaisen vapaassa mielessä epäilys, miten käsitellään asioita ja ajatuksia, jotka eivät sovellu muottiin ja rikkovat malleja. Koodit ovat vahvoja, metrossa tummassa puvussa ja kiiltävissä kengissä istuva miesrivi alkaa vaikuttaa jotenkin absurdilta - tai ahdistavaltakin -, kun huomaa jokaisella samanlaisen valkoisen sateensuojan, joka on kääritty muoviin, ettei metrovaunun lattialle tipu vesipisaroita. Mille tuntuisi mennä töihin farkuissa? Hmm…

Tehokasta työtä ja vapauttavaa itseironiaa


Itselleni hämmentävintä japanilaisissa ihmisissä oli vapautuneisuus ja itseironiakin. Kulttuurin vaikeita asioita käsitellään myös ulkopuolisille avoimesti. Kova työtahti oli arkea, vielä viikon kuluttua kotiin paluusta nukun univelkoja. Työpäivien luennot ja työpajat kestivät aamusta iltakuuteen, sen jälkeen osallistuttiin vapaamuotoisempaan kulttuuriohjelmaan, verkostoiduttiin ja käytiin ne arvokkaat ammatilliset keskustelut syömässä kulttuuriohjelman päätyttyä. Seuraavaan aamuun mennessä hotellilla sitten valmistauduttiin omiin esityksiin, tehtiin muistiinpanot ja rakennettiin seuraavan päivän ohjelma. Yhteiskunta tukee tehokkuutta: metrot kulkevat jouhevasti, käytävillä, portaikoissa ja kaduilla liikutaan järjestelmällisesti vasenta puolta ripeässä yhteistahdissa juoksematta ja hidastelematta, vesipullon saa ostaa automaatista kolikoilla mennessä metroon tai kokoushuoneen ulkopuolelta.

Aikataulujen noudattaminen oli suomalaisena helppoa, samoin ohjeistusten selkeys. Vinkit koodin rikkomisesta olivat hauskoja: Kun työpajassa innostunut ammatillinen keskustelu jatkui vielä virallisen päättymisajan jälkeen, tultiin tilan projektori laittamaan pois päältä 18.02, sitten suljettiin mikrofoni 18.04 ja kaksi minuuttia myöhemmin ymmärsimme poistua, kun siivooja telkesi ovet auki ja tuli ovelle. Vastaava kokemus oli oppaan veikeä kommentti, kun lähdettiin tutustumispaikasta toiseen: hän kiitti kumartaen lämpimästi yhteistyöstä, jonka ansiosta olimme myöhässä vain 10 minuuttia.

Japanilaiset puhuvat avoimesti liiasta työnteosta, työuupumuksesta, paineista ja harakirikulttuuristaan. Tuntui, että suosituin keino torjua uupumusta oli uni. Näytti olevan sosiaalisesti ihan sallittua nukkua luennoilla, työpajoissa, oppaana bussissa ja tiukan paikan tullen vaikkapa panelistina paneelissa. Tämä oli hämmentävää, suomalaisen työkulttuurin mukaan kun yrittää kiinnostua julkisissa työtilanteissa ihan mistä vaan ja jos ei kiinnosta niin on opetettu, että ainakin on kohteliasta kuunnella. Enpä sitten tiedä, mikä on parempi tapa toimia.

 Naisista ja miehistä


Minulle vaikeinta oli kohdata suurkaupungin näkyvä prostituutio, joka oli peittelemättömän näkyvää, kaduilla oli töissä paljon hyvin nuoria tyttöjä. Pitkälle en päässyt ilmiön selvittelyssä, mutta selkeästi edelleen on olemassa länsimaisesta seksibisneksestä eroavaa geishakulttuurin kaltaista maksullista seurapalvelua, jossa perusidea taitaa seksin sijaan olla palveleminen ja palveltavana oleminen. Jotenkin ideaan pääsee kiinni teeseremonioiden, nöyrien kumartelujen, naisten ja miesten välisen korrektin etäisyyden, näkyvän vallankäytön ja näytön kautta. Vaikea ilmiö ymmärtää näin suomalaisittain.

Turistina ja naisena Japanissa on hyvin arvostettu olo. Yksityisyyttä kunnioitetaan ja kaikki palvelevat parhaansa mukaan. Monella asiakaspalvelutyössä olevalla englannin kielen taito oli heikko, hymyillen ja kumarrellen paikalle etsittiin joku paremmin ymmärtävä ja ohjattiin vaikka seuraavaan tavarataloon, jotta saadaan asiakas tyytyväiseksi. Kun tuijotteli metroasemalla japaninkielistä karttaa epätoivoisena, ilmestyi jostain aina joku, joka tuli ystävällisesti näyttämään, mihin mennä. Apu oli tarpeen, koska karttoja ja katukylttejä ei osannut lukea.

Seminaarissa oli tasaisesti puhujina niin naisia kuin miehiäkin. Kovista teemoista, kuten maahanmuuton, talouden ja turvallisuuden yhteyksistä puhuivat miehet – kotoutumisesta ja koulutuksesta naiset. Syy on todennäköisesti ihan looginen, paikalle oli haalittu alojensa asiantuntijoita, jotka sattuivat olemaan mitä sukupuolta sattuivat olemaan. 

Historia näkyy
 

Japani on elänyt hyvin eristyneenä saarivaltiona. Kulttuuri on kehittynyt omintakeisena ja vaikutukset muualta olivat pitkään vähäiset. Ylpeys historiasta on suuri, oli ilo kuunnella ja nähdä samuraikulttuurin huippuhetkiä, tarinoita shogunien elämästä ja keisariperheen historiaa. 

Samaan aikaan keskusteluun nousivat toistuvasti toisen maailmansodan tappio, Fukushiman ydinvoimaonnettomuuden pelastustoimet ja vahva kansallinen yhtenäisyys vastoinkäymisissä. 

Kun tilanteeseen lisää talousmahdin roolin, on Japani todella kiehtova yhteiskunta. Nagoya on vauras Toyotan kaupunki, siellä osataan tehdä menestyksellistä kauppaa. Koko maahanmuutto nähdään keinona taloudellisen menestyksen edistämiseen. Historia on osoittanut, että hyvät kauppasuhteet ovat paras keino välttää sotia ja poliittisia konflikteja. Turismi, ulkomaalaiset opiskelijat, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio nähdään yhtenä maailmanrauhaa ylläpitävänä kokonaisuutena - luottamus syntyy, kun opitaan tuntemaan toisiamme. Japania oli ilo oppia tuntemaan edes hitunen, tutustumista on hyvä jatkaa Suomesta käsin.